SOTE

Sosiaali- ja terveyspalvelujen (SOTE) järjestämisessä on lähitulevaisuudessa ainakin kolme haasteellista asiaa: SOTE-palvelujen järjestäjätahon pitää olla sama organisaatio, asiakkaita pitää olla nykyistä enemmän ja kolmanneksi järjestäjän pitää pystyä vastaamaan myös osin erikoissairaanhoidosta.

SOTE-uudistus on välttämätön sekä kuntien että valtion kannalta. Syinä tähän ovat talous ja hoitoketjun toimivuus. Uudistus on välttämätön myös demokratian kannalta. Nyt päätösvalta on karannut kuntayhtymiin ja pienissäkin kunnissa on erikseen sosiaalijohtajat ja terveyspalveluista vastaavat ylilääkärit. Kuntayhtymien ohjaus on valtuustojen ulottumattomissa, kun niitä ohjataan kunnantaloilta aktiivisten tai vähemmän aktiivisten virkamiesten toimesta.

Pohjois-Karjalassa SOTE:n osalta kannattaa nyt ottaa ns. piirimalli tutkittavaksi. Sen jälkeen tulee löytää demokraattinen tapa palvelujen järjestämisen osalta niin, että ei olla maakunnan keskuskaupunkimallissa. Seuraavaksi pitää ratkaista piirimallin aluesovellus eli pääterveysasemat ja niiden tuottamat lähipalvelut. Erikoissairaanhoidon osalta sairaanhoitopiirin muodonmuutos pitää saada aikaiseksi tavalla tai toisella. Nurmeksen kaupunginvaltuusto on valtuustoseminaarissaan pystynyt hahmottelemaan uskottavan askelluksen asian suhteen.

Valtakunnan politiikassa näyttää nyt siltä, että maakuntien keskuskaupunkien ”kassakaappisopimus” keskuskaupunkivetoisesta SOTE:sta joutuu väistymään ns. piirimallin tieltä. Paine seutukaupungeista on käymässä liian kovaksi. Erityisen vahvoilla näyttävät olevan ne seutukaupungit, joilla on toimiva terveyskeskus ja joissa virkalääkäreitä on vielä hyvin saatavilla.

ISER:in kaaduttua sen raunioille luotua ISKE-työtä kannattaa vielä ehkä yrittää. Onnistuessaan se hillitsee erikoissairaanhoidon ”kilpavarustelusta” aiheutuvia kuluja peruskunnille. Maakuntien keskuskaupungit ovat juuri nyt tulossa demografisen myrskyn silmään eli niiden erikoissairaanhoidon kustannukset nousevat sairaanhoitopiirien kasvuprosenttia nopeammin. Näin on myös Pohjois-Karjalassa. Monet seutukaupungit, kuten Nurmes, ovat selvästi tämän keskiarvon alapuolella. Esimerkiksi vuonna 2013 Nurmeksen kuntalaskutus kasvaa vain 0,3 %, kun koko sairaanhoitopiirin kuntalaskutuksen kasvu on 2,5 %.

Valtiovallan on vaikea tuottaa asiaan yhtä ainoaa ratkaisua, koska ohjauskeinot puuttuvat. Niinpä uskon, että valtion ratkaisuehdotus SOTE-asiaan on ympäripyöreä. Valtiohan on tunnetusti ollut arka puuttumaan erityisesti maakuntakeskuskaupunkien asioihin.

Pohjois-Karjalan kuntajohtajat ovat myös lopettamassa otvailun ja olemme toprakoitumassa asian suhteen. Näin tuumasimme eilen kokouksessa Joensuussa. Homman pitäisi onnistua ensi yrittämällä sillä suomalaisen kansanperinteen mukaan yrittänyttä ei laiteta enää toista kertaa nukkuvaa karhua härnäämään.

Summa summarum asia on nyt enempi tai vähempi omissa käsissämme. On mielenkiintoista nähdä, miten pian Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo löytävät yhteiset intressit tässä asiassa. Onkohan Pielisen Karjalan ajatusvoimalla käyttöä myös laajemmin maakunnassa?

Vuoden 2013 talousarvionäkymiä

Nurmeksen kaupunki on aloittanut laatia vuoden 2013 talousarviota. Näkymät tulevalla vuodelle ovat kohtuulliset. Toki haasteitakin on. Yhteenvetona voi kuitenkin onneksi sanoa, että taas kerran ”maailman loppu on peruttu”.

Positiivista vuoden 2013 talousarviossa on erikoissairaanhoidon kulujen kasvuennuste 0,2 % eli loppusumma talousarviossa tullee olemaan 7 980 000 euroa. Terveydenhuollon kuntayhtymässä budjetin kasvu on nollatasoa esittämiemme muutosten jälkeen poisto-aikojen lyhenemisestä huolimatta. Sosiaalipalveluissa ja vanhustenhuollossa nousupaineet ovat kohtuulliset. Sivistyspalveluissa on normaalista poikkeavia kustannuksia johtuen sisäilmaongelmista. Teknisellä puolella panostetaan kiinteistöjen kunnossa pysymiseen.

Nurmeksen verotulot näyttävät kasvavan 2,8 % viime vuonna vuoteen 2010 verrattuna. Vastaava luku on esimerkiksi Lieksassa 0,8 % ja Juuassa miinusmerkkisenä 0,1 %. Kolmen prosentin kasvuvauhti pitää meidät elossa. Verotulojen osalta kuntien pitää nyt olla itse aktiivisia pitämällä muun muassa kiinteistöverot ajan tasalla mieluusti säännöllisillä korotuksilla. Kiinteistöveron purevuus on hyvä, ja pohja on laaja verrattuna kunnallisveroon. Esimerkiksi meillä Nurmeksessa joka viides tulonsaaja ei maksa kunnallisveroa laisinkaan, mutta monet heistä maksavat kiinteistöveroa. Pieni positiivinen signaali valtion puolelta on eräiden verovähennysten karsiminen kunnallisverotuksessa, mistä seuraa se, että pitkästä aikaa ensi vuonna efektiivinen kunnallisveroprosentti alkaa hieman nousta.

Käytännön toiminnassa on ensi vuonna tärkeää kiinteistöstrategian määrätietoinen ja tehostettu toimeenpano. Se vähentää ylläpitokuluja ja lisää tuloja, kuten tontinvuokria ja kiinteistöveroja. Kiinteistöverotulot ovatkin meillä hyvässä kasvussa jo tänä vuonna naapurikuntiin verrattuna. Kiinteistörotaatio on myös merkki kaupungin elinvoimasta. Toinen tärkeä asia on videoneuvottelumahdollisuuksien käyttäminen aina kun se on teknisesti mahdollista. Eläköitymisen kautta avautuvia virkoja pitää täyttää, mutta täyttölupia pitää antaa harkiten.

Nurmeksen kaupunki ei aio piilotella vihreän veran alle poistoaikojen lyhentämistä. Tartumme haasteeseen jo ensi vuoden aikana ja terveydenhuollon kuntayhtymässä porrastetusti neljän vuoden aikana. Meitä tämä rokottaa pelkästään emon osalta noin 340 000 euroa.

Elinkeinotoimintaan panostaminen kuuluu myös meidän keinoihin. Nyt on hyvä aika rakentaa ja luoda uusia työpaikkoja. Rakentamisella sinällään on jo suhdannepoliittisia positiivisia vaikutuksia. Vasaran pauke on osa elinvoimaisen kunnan äänimaailmaa.

50 vuotta eikä ihan suotta!

Syksy 1962 oli sateinen. Kymmenen vuotta aiemmin Suomi oli noussut nauriskuopasta ja sotakorvaukset oli maksettu. Helsinki ja Hämeenlinna isännöivät olympialaiset. Armi Kuusela oli maailman kaunein.

Syksyllä 1962 vanhempani Olavi ja Anita antoivat minulle elämän. Ainutkertaisen lahjan, jota olen saanut nyt käyttää muutamaa päivää vaille 50 vuotta. Samana syksynä kuukautta aiemmin Iisalmen maalaiskunta alkoi teollistua, kun Sarvelan veljekset, Jussi ja Jaakko, perustivat Peltosalmen Konepajan. Loppu onkin menestystarinaa nimeltä Normet.

Evakkokarjalaisten tie uuteen elämään oli sopeutumista ja kovaa taistelua. Ainoa tae tulevasta oli taito tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja voittaa heidän luottamustaan. Leipä ja jopa polttopuut olivat evakkoperheillä tiukassa. Hätä ei lukenut lakia, kun ukkini lähti Lapuan evakkovuosina talvipakkasilla yön pimeyteen säkki selässä hakemaan polttopuita ”ukin pinosta”.

Myöhemmin ukkini yritti saada valtiolta lainaa lehmän ostoa varten. Minulla on tallessa Veikko Vennamon allekirjoittama vastauskirje, jonka sanoma oli 4-lapsiselle perheelle karu: ”Arvoisa maanviljelijä Aleksanteri Saatsi, Hernejärvi. Emme voi valitettavasti myöntää teille lainaa lehmänostoa varten, koska teillä on jo ennestään yksi lehmä.” Tarkat olivat valtiolla tiedot evakoiden elämäntilanteesta!

Viisikymmentä vuotta elämää ei ole ihan suotta. Vietän syntymäpäivääni 10.10.2012. Olen saanut käyttää elämääni omalla tavallani ja vanhempani ovat aina tukeneet minua. Nuoruus oli kilpaurheilua ja metsissä samoilua. Sain opiskella yliopistossa. Minulla on upea poika, Olli-Pekka. Hänellä on hieno tyttöystävä, Lotta. Vaimoni Kristiinan mukana sain kaksi bonuslasta Liisin ja Lassin. Liisistä tuli bonustyttöni. Lassi avasi ovia musiikin maailmaan. Yksi haaveistani – akateeminen - toteutui, kun sain väittelin kauppatieteistä Vaasan yliopistosta. Metsästyksen kautta olen saanut paljon ystäviä myös ulkomailta.

Koko Suomea kannattaa viljellä ja varjella. Olen aina tehnyt tarmolla työtä. Työuraani yhdistääkin yksi tekijä: se on työ koko Suomen ja erityisesti Itä-Suomen hyväksi. Olen kehittänyt metsätaloutta ja suomalaista koulutusjärjestelmää, olen rakentanut teollisuutta, olen johtanut kehitysyhtiötä ja nyt johdan yhtä itäsuomalaista kaupunkia, Nurmesta. Nurmeksen näkymät ovat hyvät. Pikkukaupungin kehitys on myönteisellä uralla.

Nuorisosta kannattaa myös huolehtia. Heissä on tulevaisuus. Kukaan meistä ei voi valita syntyperäänsä. Ilman vanhempiani myöskään minusta ei olisi tullut yhtään mitään. Te, joilla juuri nyt on pieniä lapsia, elätte elämänne tärkeimpiä vuosia. Näiden vuosien aikana rakennetaan seuraavan sukupolven luottamus tulevaan elämään. Ihmisiin. Kaikkeen.

Yksi elämän kantava voima on uteliaisuus. Olen utelias näkemään myös jatkossa, mitä elämä tuo tullessaan. Osa uteliaisuudesta liittyy Nurmeksen kaupungin tulevaisuuteen osa hyviin asioihin, joita elämä tuo muutoin tullessaan.