Tanssin huumaa

Kaikkeen sitä joutuukin: olin eilen tanssiharjoituksissa. Nurmeslainen tanssikerho Täysikuu näet järjestää ”Tanssii täysikuun kanssa”-tanssikilpailun helmi- ja huhtikuussa ensivuoden puolella. Meitä uskalikkoja ”julkkiksia” on kisassa mukana kahdeksan. Parituntisia harjoituksia vetivät Korkalaisen Anni ja Kettusen Tuula. Tuula on minun opettajani. Hän pistäytyy tässä joulun jälkeen hakemassa lisäoppia opetukseeni peräti Kuubasta asti! Tämänkertainen oppilas on ns. haasteellinen tapaus.

Katselin menoa eilen alta kulmain harjoituksissa ja uskon kisasta tulevan tiukan mutta rehellisen. Vikkelä postimies Jouko Tervo näytti vetelevän eilen ihan mallikkaasti. Postimiehen työhän on oivaa harjoittelua tanssikintuille. Mikäli taas supliikki ratkaisee kisan, niin uskon Juntusen Jukan olevan vahvoilla. Kiinteistövälittäjän työssähän supliikkia saa harjoittaa päivittäin. Kämäräisen Matti kokeneena urheilumiehenä piti kisakuntonsa vielä piilossa meiltä muilta.

Luulen kuitenkin, että kisan voittaja löytyy naisista, koska heillä on miesopettajat ja miehethän tanssissa tunnetusti vievät. Juntusen Pirjolla on opettajana peräti naapurikunnan taitava parkettien partaveitsi eli Hämäläisen Arto Valtimolta. Arton otteet näyttivät varsin varmoilta ja kommentit kuulostivat uskottavilta. Lipposen Anun tanssiharjoituksissa oli puolestaan tyyliä ja arvokkuutta. Katajalan Sirken tanssiaskeleissa oli taas luonnosta hankittua kepeyttä. Sirke oli ehkäpä sirkein meistä kaikista! Korhosen Miran vahvuus on puolestaan parhaat tanssieväät suoraan omasta K-kaupasta. Minulla ainakin oli kauhea nälkä harjoitusten jälkeen, ja jääkaapissani oli pelkkä valo.

Minun mahdollisuuteni menestymiseen ovat seitinohuet, mutta ne ovat silti olemassa, ja se usein riittääkin minulle. Joudun panostamaan paljon kappalevalintaan ja tarinaan. Minun nuottikorvani on näet paleltunut talven pakkasissa. Minkähän foxin ottaisin? Elton Johnilla on kauniita biisejä kuten ”Nikita” ja ”Daniel”. Vai pitäisikö minun suosia vanhaa suomalaista tanssimusiikkia kuten Four Catsiä? Sieltähän löytyisivät muun muassa ”Painu pois, Jack”, ”Suurten uutisten päivä”, ”Lalaika”, ”Liisa” ja ”Suuret setelit”. Mistähän löydän sopivaa rekvisiittaa, koska jotain pitää keksiä. Sen verran kilpahenkinen olen aina ollut. Tiedän, että onni suosii hyvin valmistautunutta. Yksi keinohan voisi olla lahjoa tuomaristoa…

Yhdestä voittajasta olen kuitenkin varma: tällä tempauksella Tanssikerho Täysikuu saa paljon positiivista julkisuutta ja uusia tanssin ystäviä. Enkä pane ollenkaan pahakseni, vaikka ainakin osa siitä tulee meidän yllytyshullujen kustannuksella. Omalla äänellähän se variskin laulaa, kuten vanha kansa tietää.

Ai niin… Hyvää Joulua kaikille lukijoilleni!

Elokuvajuhlat valinkauhassa

Pohjois-Karjalan taidetoimikunta on tänään (12.12.2012) palkinnut Nurmeksen elokuvajuhlat. Tämä on arvokas tunnustus nimenomaan sisällöstä ja kunnia kuuluukin tässä Heikki Rantaselle, Kai Lehtiselle ja Jarmo Korhoselle. Nurmeksen nuorisokeskus Hyvärilä on henkilökuntineen tarjonnut juhlille hyvän kodin, ja Kuhasen Jukan työpanos on ollut suuri. Suuri kiitos kaikille, joille se oikeasti kuuluu.

Nurmeksen kaupunki on tehnyt elokuvajuhlat mahdollisiksi kolmen vuoden ajan. Jatkossa Loma-Nurmes (= Nurmeksen kaupunki) ei enää kanna taloudellista riskiä. Nyt on maakunnan vuoro astua esiin, koska kysymys on maakunnallisesta elokuvajuhlasta. Kaikilla tahoilla on näet tahto ja usko jatkaa elokuvajuhlia. Yhdestä asiasta mikään taho ei halunne tinkiä, ja sen on juhlien taiteellinen taso. Tämän totesimme tänään, kun keskustelin puhelimessa Rantasen Heikin kanssa.

Uskon, että elokuvajuhlat ovat myös vuonna 2013 Pohjois-Karjalassa. Paikka ei tosin ole Nurmes, koska haluamme nyt fokusoida Hyvärilän toiminnan taas olennaiseen ja saada vuosituloksen kääntymään plussalle. Kannan tästä päätöksestä myös vastuun. Voidaanhan myös kysyä oikeutetusti, onko sittenkään tappio luopua tappiollisesta toiminnasta? Toinen ajuri on sinällään mahdoton taloudellinen yhtälö: elokuvajuhlat eivät toimi taloudellisesti. Tämä kysymys on kaikilla potentiaalisilla juhlien järjestäjillä edessä paikasta riippumatta.

Elokuvajuhlien erikoisuus on ollut oppilaitosyhteistyö. Näin juhlilla on ollut myös kasvatuksellinen ja ammatillinen ulottuvuus. Oppilaitoksille elokuvajuhlat ovat olleet hieno foorumi esitellä alalle opiskelevien nuorten töitä. Nuorten kanssa toimittaessa on tosin ikävä velvollisuuteni ottaa esille se tosiasia, että alkoholin suhteen on oltava nollatoleranssi.

Toivon henkilökohtaisesti, että Nurmekseen suunnitellut elokuvaproduktiot, kuten kaukopartioelokuva, toteutuvat. Vakuutena tälle ovat luottamuspohja, joka on syntynyt kolmen vuoden aikana.

Asiaan palataan joulun jälkeen tammikuussa. Uusi vuosi näyttää elokuvajuhlien uuden tulemisen.

Juhlapuhe Nurmeksen itsenäisyyspäiväjuhlassa 6.12.2012

Kunnioitetut sotaveteraanit, arvoisat seurakuntien ja Nurmeksen kaupungin edustajat, hyvät naiset ja herrat. Minulla on suuri kunnia pitää tämä juhlapuhe.

Vietämme tänään itsenäisyytemme 95. vuosipäivää. Itsenäisyys näyttää olevan erityisesti meille suomalaisille poikkeuksellisen tärkeä asia. Meillä on tapana viettää itsenäisyyspäivää, muissa maissa sitä vastoin vietetään vain kansallispäivää.

Suomen tie tämän päivän kaltaiseksi hyvinvointivaltioksi ei ole ollut siloteltu. Emme ole päässeet kansakuntana helpolla. Erityisesti muistamme tänä päivänä sotiemme veteraaneja, joita on keskuudessamme vielä 38 000.

Itsenäisyys tarkoittaa kansallista itsemääräämisoikeutta, suvereniteettia. Maapalloistuvassa maailmassa talousongelmat voivat vaarantaa itsenäisyyden. Viime aikojen Euroopan talousongelmat huolettavat myös meitä. Menetämmekö itsenäisyytemme? Moni meistä on myös pohtinut sitä, oliko oikea ratkaisu allekirjoittaa vuonna 1957 Rooman Capitolium-kukkulalla Euroopan talousyhteisön perustamiskirja. Tekikö Ranskan silloinen presidentti Valeri Giscard-Estaign oikein painostaessaan valmistelijoita ottamaan myös Kreikan mukaan EU:hun vuonna 1981?

Me suomalaiset olemme ylpeitä omista teoistamme ja uskomme itse tehneemme aina oikeita ratkaisuja myös vaikeina vuosina ja vaaran vuosina. Vuonna 1952 Suomi nousi nauriskuopasta: sotakorvaukset oli maksettu, Helsinki ja Hämeenlinna isännöivät kesäolympialaiset ja Armi Kuusela oli maailman kaunein, mutta vielä senkin jälkeen elettiin muutamia vaaran vuosia pahimpana lokakuun 1962 tapahtumat Kuuban kriiseineen sekä viisi vuotta myöhemmin Tšekkoslovakian miehitys.

Ulkoinen turvallisuutemme on juuri nyt kunnossa, mutta käärmeitä luikertelee silti paratiisissa. Nykyajan vaaroja ovat nuorison syrjäytyminen ja ihmisten yksinäisyys. Nämä rapauttavat kansakuntaa. Tässä mielessä pidän tärkeänä vapaaehtoistyötä ja kolmannen sektorin toimintaa. Näin itsenäisyyspäivänä, jos koskaan, on syytä osoittaa näille suomalaisille syvää kiitosta ja kunnioitusta.

Hyvät kuulijat, ajatelkaapa mitä sanoi edellä. Olisiko meidän suomalaisten arvovalinta nyt sama kuin marraskuussa 1939 vai ovatko jotkut meistä hylänneet itsenäisyyden arvona? Pidän nykyajan suurimpana haasteena sitä, että me kaikki suomalaiset tuntisimme niin, että meillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään. Me kaikki haluamme myös kuulua johonkin, olla osa jotain isompaa: perhettä, sukua, kuntaa ja valtiota.

Arvoisat juhlavieraat. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman tärkeä kirjaus on suomalaisen kuntarakenteen uudistaminen. Tämä uudistus on hyvä saada tehdyksi, jotta kaikilla kansalaisilla olisi asuinpaikasta riippumatta samat perusoikeudet. Tätä tutkainta vastaan ei kannata potkia.

Meiltä päättävissä asemissa olevilta nämä tulevat ajat edellyttävät nyt poikkeuksellisen laajaa kykyä yhteiskunnalliseen asiainhallintaan. 95-vuotiaassa Suomessa käydäänkin juuri nyt vilkasta keskustelua palveluista ja niiden laadusta. Palvelujen tarve kasvaa myös siksi, että perheiden ja sukujen turvaverkostot ohenevat. Maksamme nyt kansakuntana kovaa hintaa maamme sisäisestä muuttoliikkeestä.

Hyvät kuulijat. Näen nuorekkaan Nurmeksen ja sitkeän Suomen tulevaisuuden rohkaisevana pienistä vastoinkäymisestä huolimatta. Usko paremmasta huomisesta on paras henkivakuutuksemme.

Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä, rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien. Pidetään hyvää huolta läheisistämme, kauniista Nurmeksesta ja isänmaastamme.

Haluan toivottaa teille kaikille oikein hyvää itsenäisyyspäivää!