Rakentamisen ääniä

Rakentaminen on elinvoimaisen kunnan ja kaupungin tunnusmerkki. Nurmeksen kesästä kuuluu rakentamisen ääniä. Se on hyvä asia.

Raskaskonehallin ja Porokylän Leipomon rakennustyöt ovat käynnissä ja näkyvät katukuvassa. Myös suunnittelijoiden kynät suhisevat: Porokylän ryhmäperhepäiväkodin suunnittelu on saatu valmiiksi ja kohde lähtee seuraavaksi urakkalaskentaan. Seuraava suunnittelutyö on kaupungintalon remontin suunnittelu.

Känkkäälän uuden teollisuusalueen suunnittelu ja luvitus etenevät aikataulussaan. KME Oy on ensimmäisenä yrityksenä saanut suunnittelutarveratkaisunsa. Biohiiltämön ja KME:n tontin vuokrauksista on päätetty yksimielisesti. Alueen liikenneselvitystä tehdään.

Nurmeksen kaupungin talotekniikka ahkeroi erityisesti kesällä, kun käyttäjät ovat kesälaitumilla. Työn alla on Hannikaisen päiväkodin korjaukset ja pihatyöt sekä Kirkkokadun koulun sisäilmakorjaukset. Talotekniikka tekee paljon myös hyvää näkymätöntä työtä meidän kaikkien muiden työolojen hyväksi.

Asfaltointitöitä tehdään puolestaan Hyvärilän suunnalla. Kevyen liikenteen väylä ja liikuntahallin piha sekä Hyvärilän nuorisokeskuksen sisääntulotie saavat asfaltin. Meijerin pihalta on rakennettu uusi katu Kynsiniemenkadulle. Myös Välitie kunnostetaan syksyllä.

Mikonniemen suunnalla ja Pielisen rannalla jätevesiputki siirrettiin kuivalle maalle. Työmaa sujui nopeasti ja vaivattomasti. Nurmeksen rautatieaseman liepeillä usea rakennus on jo vaihtanut omistajaa tai kauppoja tehdään lähiaikoina lisää. Uudet omistajat kunnostavat rakennuksiaan, kuten Klippelin suku.

Rakentaminen kuuluu kesään. Kun kirjoitan tätä blogia aamutuimaan, niin avoimesta kaupungintalon työhuoneeni ikkunasta kuuluu vasaran pauketta puu-Nurmeksesta. Naapurissa sijaitsevaa puutaloa kunnostetaan ja toisella puolella kaupungintaloa rakennetaan uutta puutaloa.

Katselin, katselin Pielisen pintaa....

Pielisen pinnan mataluus on puhuttanut paljon Lieksassa, Nurmeksessa ja Juuassa. Syksyvesi on liian matalalla. Viidenkymmenen vuoden keskiarvoon verrattuna ollaan 30 senttiä alempana. Matala syksyvesi aiheuttaa haittaa rantojen käyttäjille ja elinkeinonharjoittajille. Myös aineellisia vahinkoja on jo tullut liikaa: laitureiden särkymisiä, rantojen liikkumista, veteen upotettujen putkitusten liikkumista ja särkymistä, ylimääräistä työtä, hajuhaittoja, maisemahaittoja…

Aivan viime aikoina on puhetta ollut myös kevätveden mataluuden haitoista: kevätkutuiset kalat, kuten harjus, ovat kärsijöitä. Harjus on herkkä vedenpinnan korkeusvaihteluille, ja sen lisääntymisalueet olivat kuivilla viime talvena. Nojaan tässä asiassa Turusen Jukkaan Lieksasta, jota pidän eräänä Pielisen kalastusasioiden parhaista tuntijoista.

Viimeinen pisara Pielisessä oli viimetalvinen norppajuoksutus, joka pudotti veden pintaa ennätykselliset 120 senttiä. Voidaanko Saimaan norppaa todellakin pitää uhanalaisempana kuin Pielisen harjusta? Enpä usko. Norppajuoksutukset olivat haitallista ns. lyhytaikaissäätöä, jolla oli useita vahingollisia vaikutuksia eri eliö- ja kalalajeille.

Pielisen Karjalan kunnat ovat lausuneet jo vuosia sitten, että syysveden pitää olla korkeammalla ja tämä lausunto olikin yksi syy, miksi Pielisen juoksutusten kehittämisryhmä asetettiin. Myös Pohjois-Karjalan maakuntahallitus edellyttää ratkaisun löytymistä niin, että vedenpinta ei mene syksyllä liian matalalle.

Pielinen ei ole kuin luonnonjärvi, vaan sen veden korkeuden vaihtelu vastaa säännösteltyä järveä. Tällä perusteella kannatan Pielisen ottamista säännöstelyn piiriin laillisesti. Lievä säännöstely poistaisi matalan veden haitan.

Säännöstely voisi alkaa vuoden 2017 alusta, koska suuren järven säännöstelysäännön valmistelu kestää kauan nyt uuden vesilain mukaan. Säännöstelyähän hakee hyödyn saaja. Uskon, että voimayhtiöt, Pohjois-Karjalan ELY ja kunnat löytävät asiassa toisensa. Tarvitaan siis säännöstelyä valmisteleva hanke työryhmineen. Itse olen valmis esittelemään asiaa myönteisessä valossa myös Nurmeksen kaupunginhallitukselle. Nythän ei puhuta lainkaan vähäpätöisestä asiasta.

Positiivista virtaa Nurmeksen yrittäjissä

Nurmeksen kaupungin ja Nurmeksen yrittäjien välinen yhteistyö on syventynyt ja monipuolistunut kevään aikana. Yhteistyötä on tehty mm. tapahtumakalenterin ja messujen osalta. Tiedon kulku on tiivistä ja tiheää. Miltei viikoittain kaupunki ja yrittäjäyhdistys ovat puheissa keskenään. Puhe on suoraa ja toista osapuolta arvostavaa. Asenne on kohdallaan.

Asenne ratkaisee näet aina: Nurmeksen yrittäjissä on juuri nyt kosolti positiivista virtaa. Ella on puheenjohtajana pannut tuulemaan ja esimerkiksi uudet nettisivut blogeineen on avattu. Olen aidosti ylpeä siitä, että kaupungissamme on aktiivinen yrittäjäyhdistys. Yrittäjät ovat mm. luoneet positiivista painetta kaupungin toimintatapojen uudistamiseen esimerkiksi päätösten vaikutuksia arvioitaessa.

Nurmeksen kaupunki tarvitsee yrittäjiä kumppanina monella tapaa. Yrittäjät ovat osa kaupungin palvelutuotantoa. Yrityksiin syntyy uusia työpaikkoja. Itse asiassa Nurmeksen vahvuus on positiivinen yritysilmapiiri, joka kumpuaa sivistyksestä ja kauppalan kauppiashengestä. Suomen eri paikkakunnilla on suuriakin eroja tämän hengen osalta. Viime vuosikymmenten menestyjiä ovat olleet juuri ne paikkakunnat, joiden elinkeinoelämä on kyennyt uusiutumaan ja moni-alaistumaan teollisuuden rakennemuutoksessa. Hyvä lisätiedon lähde tässä asiassa on esimerkiksi Raimo Havuselan väitöskirja: ”Kulttuuri – yrittäjyyden kehto”. Kaksi päällisin puolin samannäköistä naapurikuntaa voivat olla pinnan alle katsomisen jälkeen hyvin erilaisilla kehitysurilla.

Nurmeksen suunta on kääntynyt viimeisten vuosien aikana monilta osin kohti parempaa. Ilmapiirimme on reipastunut. Yritysten suunnalta kuuluu hyvää. Syntyvyys on kasvussa J. Saan omassa työssäni seurata aitiopaikalta kaupunkimme menestystarinoita. Välittäminen, kuuntelu ja toiminta ovat työtapojani. Tällä hetkellä meidän kaikkien energia suuntautuu oikein. Emme tuhlaa sitä keskinäisiin kahnauksiin, vaan yhteisen potin kasvattamiseen. Ensinhän kakku on leivottava, vasta sen jälkeen sitä voi jakaa.