Valtio meissä

Nurmes on laaja pitäjä. Kaupunkimme pinta-ala on 1855 neliökilometriä. Kaupunkimme suurin maanomistaja on Suomen valtio, joka omistaa 35 % pinta-alastamme. Valtio on siis meissä.

Valtion maa- ja vesiomaisuutta hallinnoi Metsähallitus. Näen asian niin, että Metsähallitus on yhtä kuin Suomen parasta aluepolitiikkaa. Metsähallitus työllistää Nurmeksessa suoraan 25 ihmistä ja välillisesti jopa 100 henkilöä. Puuta tarvitaan aina ja mieluiten tasaisesti. Tällä on suuri aluetaloudellinen ja yhteiskuntavastuullinen merkitys. Metsähallitus hoitaa myös suojelu- ja retkeilyalueita sekä hallinnoi merkittäviä sora-, kivi- ja vesialueita. Minulla olikin mahdollisuus kuulla tällä viikolla Metsähallituksen tuoreimpia kuulumisia hirvijahdissa Sotinpurolla.

Toinen valtion olomuoto näkyy Sotinpuron ampuma-alueella. Sotinpuron uusi isäntä on Kainuun prikaati ja ampuma-alueen käyttö jatkuu vilkkaana. Sotinpuro nojaa paljon Nurmeksen palveluihin ja yrittäjiin. Esimerkiksi sotilaat syövät nurmeslaista leipää ja marssivat nurmeslaisilla sukilla. Yhteistyömme sujuu armeijan kanssa hyvin.

Yhdessä mielessä valtion toiminta Nurmeksessa ei kuitenkaan ole ollut myönteistä: useat valtion virastot ovat vähentäneet henkilöstöään ja viime aikoina tässä on kyseenalaisella tavalla kunnostautunut TE-toimisto. On näet käsittämätöntä, että työtä on siirretty huonomman tuottavuuden olosuhteisiin kalliimpiin kaupunkeihin. Tämä ei ole vastuullista kehittämistä ja saakin meiltä ankarat nuhteet.

Valtio toimii myös kirittäjänä ja edellyttää meiltä kunnilta tuottavuuden parantamista. Tämä näkyy valtionosuuksien leikkauksina. Nurmeksen osalta tämä tarkoittaa vuosina 2012–2015 yhteensä 1 999 890 euron leikkauksia eli hieman yli kahden kunnallisveroprosentin tuottoa. Hieman toisin sanottuna: mikäli verotulot kasvavat terveesti, niin valtio edellyttää meiltä neljässä vuodessa 5,3 %:n tuottavuuden parantamista eli 1,3 %:n tuottavuuden parantamista vuodessa.

Sanotaan, että talo elää tavallaan. Me Nurmeksessa elämme vahvasti tulevaisuuteen uskoen ja kumppanuuksia kehittäen. Viisaat valtion osat ymmärtävät tämän.

Tuottavuutta lisää

Suomen kunnat hakevat tuottavuutta lisää laatimalla tuottavuusohjelmia. Minulta kysytään usein, mitä tuottavuusohjelma oikeastaan tarkoittaa? Millä tavoilla tuottavuutta voidaan kuntaorganisaatioissa parantaa?

Nurmeksen kaupunki ja Suomen valtio tavoittelevat tällä hetkellä 1,25 %:n tuottavuuden parantamista vuodessa. Tämä näkyy kuntien valtionosuusleikkausten muodossa niin, että esimerkiksi Nurmeksen kaupungin valtionosuudet laskevat ensi vuonna 67 euroa per. asukas eli yhteensä 551 410 euroa. Silti valtionosuudet nousevat tämänkin ”leikkauksen” jälkeen absoluuttisesti vielä 445 000 euroa vuodessa eli miltei kaksi prosenttia!

Lyhyesti vastattuna tuottavuusohjelma tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä mitä itse voi tehdä. Annan nyt näistä toimenpiteistä esimerkkilistan vaikuttavuusjärjestyksessä (oma mielipiteeni):

1. Hanki yksi uusi asiakas palveluiden käyttäjäksi tai yksi uusi asukas kuntaan. Uusi asiakas on palkinto, ei rasite. Kiinteille kuluille tulee näin yksi jakaja lisää. Tuottavuus voi parantua jopa 15 % yksittäisessä kuntapalvelussa.
2.  Lajittele asiakkaat todellisen palvelutarpeen mukaan eri luokkiin ja järjestä kullekin luokalle eritasoinen palvelu ja erilainen palvelutapa. Seuraa näiden luokkien välisiä yksikköhintoja. Näin löydät ylihinnoitellut ostopalvelut. Tuottavuus voi parantua jopa 10 %.
3. Sopeuta kapasiteetti kysynnän mukaan, älä kuluvan vuoden budjetin tai toteuman mukaan. Sopeuta kaikki resurssit ajoissa (myös rakennukset). Tuottavuus voi parantua 3-5 %.
4. Älä hyväksy lineaarista prosenttibudjetointia. Kysynnän muutoksia on molempiin suuntiin. Ole valmis lisäämään tai vähentämään palvelua jopa 3 % vuosittaisen kysynnän mukaan. Tämä parantaa tuottavuutta jopa 2 % vuodessa.
5. Aloita muutos heti, kun olet tunnistanut kohteen. Myöhästynyt toimenpide hidastaa tuottavuuden kasvua. Tämä on kuntien todellinen ongelma.
6. Vertaa tuottavuutta alan parhaimpiin. Miksi sama työ voi olla toisessa kunnassa 15 % kalliimpaa kuin toisessa kunnassa? Onko kuntasi johtaminen kunnossa?
7. Tee toimenkuvista vaativia, mutta silti selkeitä. Näin saat tasoitettua ihmisten välisiä henkilökohtaisia tuottavuuseroja. Rekrytoi korkean tuottavuuden ihmisiä ja johda heitä.
8. Varusta työntekijäsi hyvillä työkaluilla ja opeta heidät priorisoimaan työt niin, että läpimenoaika lyhenee eli ensin tehdään ne työt, joita muut jatkavat seuraavissa työvaiheissa.
9. Lopeta toimintaympäristön syyttäminen ja pyri muuttamaan toimintaympäristöä oman kuntasi tai palvelualueesi tarpeita paremmin vastaavaksi. Näin oma työsi ja energiasi suuntautuu oikein.
10. Jos et muuta keksi, niin etsi säästöjä. Säästöt eivät paranna tuottavuutta, mutta antavat hieman lisäaikaa tuottavuuden parantamiseen.

Mistä toimenpiteestä Sinä olet jo päättänyt aloittaa?

Sotea siellä, sotea täällä

Kuntia työllistävät juuri näinä päivinä eniten sote-asiat. Syitä on kolme: vuosittainen talousarvion laadinta, valtion pyytämä sote-lausunto sekä kuntien ja seutujen omat soten kehittämispyrkimykset. Tärkein asia näistä kolmesta on kunnan tekemä oma kehittämistyö soten suhteen. Se johtaa pitemmässä juoksussa parempaan palvelujen laatuun ja kustannustehokkuuteen.

Meillä Nurmeksessa yleistilanne on hallinnassa: Erikoissairaanhoidon kustannusten nousu näyttää kohtuulliselta, perusterveydenhoito toimii kustannustehokkaasti ja sosiaalipalvelut toimivat. Kaikkien näiden kolmen talousarvioesitykset ovat kuitenkin yhteensä miljoona euroa liian suuret kantokykyymme nähden. Hallintokunnat ovat kuten suo: ne pyrkivät kasvattamaan uuden sammaleen vanhan päälle. Tasapainotettavaa siis riittää. Pielisen Karjalan kaikki neljä kuntaa aikovat olla mukana kuntarakenneselvityksessä. Meillä on myös omia ajatuksia soten kehittämisen suhteen. Kuntien valmistelemista sote-lausunnoista on vielä ennenaikaista sanoa yhtään mitään, koska arvioitavana on vasta STM:n työryhmän väliraportti.

Valtiovallan sote-uudistus on vasta puolimatkan krouvissa. Tästä on vielä pitkä matka maaliin, koska Suomi on maakuntien ja kunnallisen itsehallinnon Suomi. Kuntien ei toisaalta kannata tässä tilanteessa jäädä odottelemaan sote-uudistusta valtion taholta, koska se tulee myöhässä toiminnan ja talouden kehittämisen näkökulmasta. Olisi edesvastuutonta pysäyttää kunnan suurimman toimialan kehittäminen kolmeksi vuodeksi ja jäädä odottamaan ulkoa tulevaa viisautta.

Nurmeksen kaupungin vuosibudjetista on ostopalveluja 53 % ja näistä soten osuus on yli kaksi kolmasosaa. Esimerkiksi kolmen prosentin tehostaminen sotessa tarkoittaa rahassa 530 000 euroa vuodessa eli yli puolta kunnallisveroprosenttia. Tämä olisi siis meillä vitkuttelun hintalappu. Ja kuten jo aiemmin totesin, meillä Nurmeksessa tilanne on hallinnassa. Olemme sotessa maakunnan toiseksi tehokkain kunta Polvijärven jälkeen.

Sotea siis pukkaa kaikista tuuteista, mutta pukkaammeko me omaa sotea eteenpäin riittävän pontevasti? Tästä haluaisin nyt kuulla kuntalaisten mielipiteitä. Kuntalaisiahan huolettaa saatavuus palvelujen käyttäjinä, mutta hinta palvelujen veronmaksajina.