Yhdestoista hetki sopia rahoitusehdoista

Suomen kunnat ja kaupungit ovat olleet tähän asti hyvässä maineessa rahoittajien silmissä. Rahoittajat ovat nähneet kuntien verotusoikeuden merkittävänä luottokelpoisuuden parantajana. Tämä on puolestaan luonut illuusion, että kunnilla on omaisuudensuoja suhteessa valtioon. Asia ei kuitenkaan ole enää näin yksinkertainen.

Nyt on yhdestoista hetki miettiä asioita uudestaan. Maakunnallisten sote- ja itsehallintoalueiden valmistelu on muuttamassa kuntien luottokelpoisuutta. Mikäli valtio rajoittaa tai ottaa pois kuntien verotusoikeutta vaikkapa sote-kulujen verran, niin kuntien omaisuudensuoja suhteessa valtioon sulaa pois. Samalla sulaa lainojen hoitokyky ja vakuudet. Kukaan ei myöskään tiedä vielä tässä vaiheessa puolittuuko kuntien vuosikate verorahoituksen puolittuessa.

Toinen iso kysymys on kuntien kyky tehdä alaskirjauksia irtaimistojen tai kiinteistöjen siirroissa tai kun sote-alueet tarjoavat poistoajan mukaan käänteisesti laskettuja tasearvoja vuokrasopimusten pohjaksi. Erityisesti tämä iskee niihin kuntiin, joilla on taseessaan höttöä ja poistoajat ovat pidempiä kuin 20 vuotta. Valtakunnallisen sote-uudistuksen eräs sudenkuoppa onkin taseansa, johon kunnat ovat joutumassa vuokrasopimusten kautta.

Yhtälöä vaikeuttaa vielä uusien organisaatioiden rahoitustarpeet kuten käynnistyskulut ja peruspääomat. Maakunnallinen sote ja maakunnallinen itsehallintoalue tarvitsevat erään arvion mukaan alkupanoksina yhteensä noin 140 euroa per. asukas. Nurmeksen kaupungin osalta tämä tarkoittaa yli miljoonan euron investointia. Muutostilanteessa kunnat rahoittavat sekä vanhoja että uusia organisaatioita päällekkäin. Isot organisaatiomuutokset eivät koskaan tapahdu optimaalisesti.

Edelleen kuluja tuovat olemassa olevien kuntayhtymien purkaminen. Esimerkiksi Tuustaipaleen kuntayhtymän jäsenkokouksessa muutama viikko sitten esitettiin arvio, että noin puolet peruspääomasta sulaa purkukustannuksiin, koska purkamista ei voida tehdä optimaalisesti. Lähivuosina siis myös purkuosaaminen ja sen optimointi nousee arvoonsa.

Lain mukaan Suomen valtio jakaantuu kuntiin. Entäpä tilanne muutaman vuoden päästä? Jakaantuuko Suomen valtio silloin sekä kuntiin että itsehallintoalueisiin? Mikä on näiden keskinäinen omaisuudensuoja, jos kummallakaan ei ole omaisuudensuojaa suhteessa valtioon? 

Toivottavasti nämä uhkakuvat eivät toteudu huonoimman skenaarion mukaan. Silloinhan kuntien luottokelpoisuus olisi yhtä huono kuin meidän tavallisten ihmisten tai yritysten. Yritys tai kansalainen ei nykyisin saa pankista lainaa pelkästään tulovirtaennustetta vastaan. Yhden lain muuttaminen (esim. kuntalaki) voi kuitenkin pahimmillaan romahduttaa kuntien nykyisen luottokelpoisuuden.