Kasvupalvelut kuosiin

Maakuntauudistuksen vähemmälle puheelle jäänyt osio on kasvupalvelut. Mitä nämä tarkoittavat ja miten ne kannattaisi organisoida?

Pelkistetysti voidaan sanoa, että kasvupalvelujen asiakkaita ovat: 1)Työnantajat, jotka hakevat työvoimaa. 2) Henkilöt, jotka hakevat töitä. 3) Henkilöt, jotka haluavat yrittäjiksi. 4) Kasvuhaluiset yritykset, jota etsivät palveluja. Nykyisin näitä asiakasryhmiä hoitavat TE-toimistot, ELY-keskukset, kehittämisyhtiöt ja pieneltä osin myös kunnat itse omin lisäpanostuksin. Markkinoilla on jonkun verran myös sähköisiä alustoja esimerkiksi työnhakuun.

Pohjois-Karjalan maakuntavalmistelun lähikuukausien tärkeä työ on kasvupalvelujen organisointi. Tämä työ ei mene hukkaan, vaikka maakuntauudistus ei toteutuisikaan, koska työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Gustafsson mukaan kasvupalvelut otetaan joka tapauksessa käyttöön ja markkinoita avataan yksityiselle palvelutuotannolle.

Kasvupalvelujen olotila maakunnan sisällä voi olla liikelaitos, taseyksikkö tai yhtiö. Kasvupalveluja toteutetaan kilpailuilla markkinoilla. Maakunnan sisällä näitä markkinoita on käytännössä viisi eli nykyiset työssäkäyntialueet: Kitee, Joensuu, Juuka, Lieksa ja Nurmes. Jos markkinoita ei taas ole, niin maakunta tuottaa nämä palvelut. Jos markkinat ovat olemassa, niin maakunnan oma yhtiö tai liikelaitos voi tuottaa niitä halutessaan.

Kunnan omistama yhtiö (osakeyhtiö tai osuuskunta) voi olla myös kasvupalvelujen tuottaja. Moni kunta miettii jo tätä mallia. Meillä Nurmeksessa tämä asia keskustellaan elokuun lopun valtuustoseminaarissa. Asia kiinnostaa kuntia monen eri liittymäpinnan kautta: elinvoiman edistäminen, työmarkkinatuen kuntaosuudet, koulutustarjonnan ylläpito...

Maakunnalla voi olla yksi tai useampi liikelaitos. Luulen, että Pohjois-Karjalassa päädytään siihen, että kasvupalvelut ovat omassa liikelaitoksessa ja sote sekä pelastustoimi ovat omassaan. Omien liikelaitosten pärjääminen on maakunnalle elintärkeää. Siksi kasvupalvelujen liikelaitoksen suunnittelulla ja palvelustrategian laatimisella on jo kiire.

Maakunta on myös kasvupalvelujen järjestäjä. Järjestämisessä on useita järjestämisvaihtoehtoja. Tunnistettuja tapoja ovat ainakin: palveluiden hankintamalli, kilpailullinen malli, pääurakoitsijamalli ja kumppanuusmalli (allianssisopimus). Näistä viimeksi mainittu on kiinnostava, koska allianssimalli on käytännössä hyödynjakomalli. Esimerkiksi työttömyyden hoidossa se voisi toimia kohtuullisen hyvin.

Olen tehnyt sellaisen havainnon, että kasvupalvelujen järjestämistä on kyllä tulevissa maakunnissa jo pohdittu, mutta kasvupalvelujen tuottamista ei ole vielä suunniteltu. Myöskään markkinoiden olemassa oloa tai toimivuutta ei ole vielä arvioitu. Nyt onkin korkea aika laittaa kasvupalvelut kuosiin.