Maatalouden tärkeydestä

”Kaikki muu paitsi maanviljely on turhaa”. Nurmes elää maataloudesta, joka on kaupunkimme tärkein toimiala 450 työntekijän ja 17 miljoonan euron liikevaihdon ansiosta. Nurmeksen kaikki ansiotulot ovat 123 miljoonaa euroa, joten maatalouden osuus on tästä 14 %. Maatalous onkin Nurmeksessa miltei kaksi kertaa tärkeämpi toimiala kuin Pohjois-Karjalan maakunnassa keskimäärin (8 %). Myös metsätalouden merkitys on meillä suuri ansiotulojen ollessa 5 miljoonaa euroa, joka vastaa 4 prosenttia kaikista ansiotuloistamme.

Nurmeksessa on peltoa 6 454 hehtaaria ja metsää 138 100 hehtaaria. Nämä yhdessä muodostavat mittavan ”yrittäjyysalustan”. Merkille pantavaa on se, että metsämme ovat vajaakäytössä. Tehostamalla metsiemme käyttöä voimme ansaita kantorahatuloja lisää yli miljoona euroa ja saada muuta liikevaihtoa metsätalouden ympärille jopa 1,5 miljoonaa euroa. Sitä vastoin peltomme ovat jo miltei täydessä käytössä joillakin kylillä.

Nurmeksen maatalouden lippulaiva on maidontuotanto 7 miljoonan euron ansiotuloilla. Meillä on 49 maitotilaa, jotka tuottavat yhteensä maitoa 14,6 miljoonaa litraa vuodessa. Tilojen keskituotos onkin yli 298 000 litraa maitoa vuodessa. Lehmää kohti tämä tarkoittaa miltei 8100 litran keskituotosta per. vuosi. Kohdentamalla navetta-investointeja, pellonraivausta ja työnjakoa oikeisiin paikkoihin uskon, että meillä toteutuu viiden vuoden aikajänteellä 3-4 uutta navettahanketta.

Esitin uudenvuoden puheessani miltei tuhannen kuulijan läsnä ollessa Nurmeksen torilla maatalouden teho-ohjelman käynnistämistä. Perusteluni on se, että yleensä kehitys tapahtuu vahvistamalla sitä, mikä on jo vahvaa. Kaikki muu on enempi tai vähempi sattumaa. Minun mielestäni teho-ohjelman tulisi sisältää 12–15 toimenpidettä, joiden avulla alkutuotannon liikevaihto kasvaisi 10 miljoonaa euroa vuodessa. Joko Sinulla on hyviä ideoita teho-ohjelmaan?

Voisimme aloittaa teho-ohjelman ideoinnin näillä lumilla. Kun sitten hiiri on korvalla, niin olisimme jo seuloneet ideoita ja valikoineet vaikuttavimpia asioita jatkotyöstöön. Kesällä kypsyttelisimme asioita. Seuraavana syksynä voisimme polkaista liikkeelle. Ottaisimme itseämme niskasta kiinni ja astuisimme hetkeksi ulos omalta mukavuusalueeltamme. On hyvä muistaa, että ujo mieshän ei koskaan saa kaunista vaimoa!

Pielisen Karjalan leipäpuut

”Jos kaikki säästävät, niin siitä syntyy lama”. Kaupan liitto ja Veronmaksajain Keskusliitto ovat huolissaan Suomen kuntien lomautuksista ja kunnallisverojen korotuksista. Vuonna 2014 kaupan ala ja palveluala ovat vaikeuksissa, koska ansiotasomme nousee vain 1,5 %, mutta hinnat nousevat 1,8 %. Kun tähän sitten päälle huomioidaan kunnallisverojen korotus ja kuntien lomautukset, niin monessa Suomen kunnassa kulutuskysyntä notkahtaa 1-3 %. Kunnallisveron korottaminen on näet suoraan pois kuntalaisten ostovoimasta. Kokonaisuudessaan yksityisen kulutuksen oletetaan laskevan Suomessa 0,2 % tänä vuonna. Julkisen talouden kasvukin jää tänä vuonna 0,7 prosenttiin.

Vuodesta 2015 odotetaan jo parempaa, ja silloin yksityinen kulutus kääntyy taas kasvuun. Nurmeksen kaupungin osalta valtionosuudet kääntyvät kasvuun valtionosuusuudistuksen ansiosta. Kokonaisuudessaan Nurmeksen kaupungin valtionosuuksien kehitys vuosina 2014–2017 näyttää lohdulliselta: menettäisimme neljässä vuodessa vain 35 euroa asukasta kohti eli yhteensä 287 000 euroa, joka vastaa vain 0,3 kunnallisveroprosenttia. Pitää kuitenkin muistaa, että pohjalla on erittäin vaatimaton 1,2 %:n valtionosuuksien vuotuinen kasvu. Joudumme siis mitoittamaan taloutemme 1-1½ %:n kasvuhaarukkaan. Naapurikuntiemme tilanne on vielä vaikeampi, koska niissä valtionosuuksien lasku vastaa noin kahta veroprosenttia.

Toinen puoli kuntien tuloja ovat verotulot, joista ansiotuloverojen osuus on 85 %. Pielisen Karjalassa on yhteensä 28150 asukasta, työllisiä on 9643 ja työpaikkoja 9597. Työpaikkaomavaraisuutemme on 99,5 %. Meiltä puuttuu siis tasapainotilasta 46 työpaikkaa. Toisaalta tämä luku kertoo siitä, miten omavarainen ja selvärajainen seutu olemme. Emme siis elä muualla olevista työpaikoista. Viidennes Suomen kunnista on työpaikkaomavaraisia ja Nurmes kuuluu tähän joukkoon korkealla 105,0 %:n osuudella. Valtimon luku on 80,7 %, Lieksan 98,2 % ja Juuan 102,5 %. Kun katsotaan vuosien 2001–2011 välistä kehitystä Pielisen Karjalassa, niin Nurmes on kasvattanut kunnista eniten työpaikkaomavaraisuuttaan eli 4,2 prosenttiyksikköä. Toisena on Lieksa 2,6 prosenttiyksiköllä. Nämä luvut tarkoittavat myös sitä, että kymmenen vuoden aikana Pielisen Karjalaan syntyneistä uusista nettotyöpaikoista peräti ¾ on syntynyt Nurmekseen ja ¼ Lieksaan. Juuka on pysynyt tasatilanteessa, ja Valtimo on menettänyt työpaikkoja 71 kpl.

Työpaikkojen ja verotulopohjan osalta Pielisen Karjala polkee siis miltei paikoillaan ja sen sisällä Nurmes etenee noin 10 työpaikalla vuodessa. Tämä yhteinen suorituskykymme ei riitä turvaamaan Pielisen Karjalan kuntapalveluja tulevaisuudessa. Tarvitsemme tulevina vuosina nettolisäyksenä n. 40 työpaikkaa vuodessa, jotta voimme kasvattaa kuntabudjettia vuosittain edes yhdellä prosentilla. Tällä vauhdilla Pielisen Karjalaan pitäisi syntyä vuosittain n. 70 työpaikkaa lisää. Nurmeksen osalta tämä tarkoittaa noin 45 työpaikkaa. Tässäpä meille on yhteistä urakkaa. On puhumattakin selvää, että tämä ei tapahdu ilman teollisia investointeja.

Luovuus on itsekuria ja oikeita menetelmiä

Usein kuulee puhuttavan, että joku ihminen on luova. Ikään kuin luovuus olisi ominaisuus tai peräti synnynnäinen ominaisuus. Kun luovuutta on tutkittu enemmän, niin sen takaa onkin paljastunut systemaattista työskentelyä, tehokkaita menetelmiä ja oman mielen hallintaa. Luovat ihmiset kykenevät myös panemaan toimeksi ja viemään asian maaliin saakka. Muutoinhan luovuus ei tulisi edes esiin.

Sain eräältä yrittäjältä huoneentaulun, johon hän oli koonnut voittajan tunnusmerkistöä. Taulun ajatukset menevät seuraavasti: Voittajat suunnittelevat kun muut leikkivät. He opiskelevat kun muut nukkuvat. He uskovat kun muut epäilevät. He valmistautuvat kun muut uneksivat. He aloittavat kun muut lykkäävät. He työskentelevät kun muut toivovat. He säästävät kun muut tuhlaavat. He kuuntelevat kun muut puhuvat. He hymyilevät kun muut murjottavat. He kiittävät kun muut kritisoivat. He jatkavat kun muut luovuttavat.

Luovaan tilaan pääseminen on avain luovuuteen. Jokainen meistä voi kokeilla sitä: kun jotakin asiaa alkaa ideoida, niin ideointia pitää jatkaa useita kierroksia, jopa kymmeniä kierroksia. Jonkun pitää myös toimia peilinä tai sparrata oikealla tavalla. Ihmistä ei ole luotu toimimaan yksin.

Sparrauksessa ja rinnakkaisessa ajattelussa voi käyttää esimerkiksi Edward de Bonon kehittämää ”kuuden erivärisen ajatteluhatun tekniikkaa” kutakin erikseen: ideaa tutkitaan objektiivisesti, ideaa tutkitaan tunneperäisesti, ideaa tutkitaan kriittisesti, ideaa tutkitaan miettimällä etuja, ideaa tutkitaan ideoimalla lisää ja hulluttelemalla sekä ideaa tutkitaan pohtimalla kuinka päästään haluttuun lopputulokseen. Tämän hattutekniikan ideana on katsoa ongelmaa eri näkökulmista ja samalla ottaa eri rooleja, jolloin keskustelu ei ole häiritsevän poukkoilevaa.

Oikea tapa ymmärtää ja työstää luovuutta hyödyttää suuria organisaatioita kuten kuntia. Isoissa organisaatioissa käytetään paljon aikaa erilaisissa kokouksissa ja palavereissa. Käytettyjen menetelmien pitää olla sellaisia, että tulosta syntyy ja että esimerkiksi turhaan poukkoileva keskustelu ei varasta liikaa aikaa.

Juhlapuhe Nurmeksen torilla Uudenvuoden yönä

Pidin seuraavanlaisen puheen Nurmeksen torilla uudenvuoden yönä 2013–2014

 

Hyvät nurmeslaiset, naiset ja miehet! Mina damer und herrar! My ladies and gentlemen! Meine Damen und Herren! Mesdames et Messieurs! “Uvazhajemyje damy i gaspada” (Уважаемые дамы и господа). 

Nurmeksen uusi graafinen ilme kertoo meistä olennaisen: Nurmes on kaikista suunnista vahva ja värikäs. Nurmes on vetovoimainen. Nurmes on voimakeskus.

Nurmeksesta tuli kaupunki 1.1.1974. Maaliskunnan ja kauppalan päättäjät tekivät kauaskantoisen ratkaisun. He käyttivät päättäjinä sitä korkeinta valtaa ja juuri tällaisia tilanteita varten valtuutetut Nurmekseen valitaan. Nyt taas eletään ehkä samankaltaisia hetkiä.

Juhlimme siis nyt nelikymppisiä. Kaupunki muistaa alkavana vuonna 2014 kaikkia kaupungissa asuvia 40-vuotiaita ikätovereitaan. Heitä on muuten 67 nurmeslaista. 

Neljäkymmentävuotias kaupunkimme on pärjännyt vuosikymmenten ristiaallokoissa ja tuiskuissa. Nurmes on tänään vetovoimainen voimakeskus. Asukkaat ja yritykset luottavat kaupunkiimme ja päättäjiimme. Useissa Nurmeksen kaupungin kehittämissuunnitelmissa on ollut yksi yhteinen asia eli se, että Nurmeksen mainitaan olevan Pielisen alueen liikenteellinen keskus. Itse asiassa Nurmes on koko Itä-Suomen puitteissa merkittävä liikenteen solmukohta. Tämän tosiasian ovat jo monet yritykset sanoneet ääneen.

Vuonna 1974 Nurmeksessa oli 11 526 asukasta, mutta väestökatovauhti oli jo kova eli yli 150 ihmistä vuodessa, mikä tarkoitti prosentteina n. 1,4 prosenttia. Muissa samankokoisissa kaupungeissa väkimäärä sitä vastoin kasvoi, koska kaupungit satsasivat teollisuuden kehittämiseen. Nurmes oli kuitenkin valmistelemassa omia erilaisia valintojaan.

Millaisia aikoja elettiinkään tasan 40 vuotta sitten? Vuonna 1974 oli Suomessa öljykriisi. Uri Geller taivutteli lusikoita televisiossa. Richard Nixon erosi Watergate-skandaalin takia ja Veikko Vennamo kannettiin eduskunnasta ulos. Hectorin ja Juicen laulut ottivat kantaa maailmanmenoon. Viuhahdus tuli muotiin. Linnan juhlia ei pidetty Sylvi Kekkosen kuoleman takia. Peltojen paketointi alkoi.

Vuonna 1974 maailman, Euroopan ja Nurmeksen kasvun ylle oli nousemassa jo uhkaavat pilvet. Taloudellinen kasvu oli Euroopassa loppumassa ja otettiin ensiaskeleita jälkiteolliseen yhteiskuntaan. Nurmes päättikin tehdä itsestään matkailukaupungin, ja kaupunki laati vuonna 1974 Nurmeksen matkailukaupungin esisuunnitelman. Suunnitelma ydin oli siinä, että Nurmeksesta tulee kansanmatkailun merkittävä kohde Suomessa 1700 vuodepaikalla ja 1300 hengen leirintäalueella. Nurmes halusi vuonna 1974 tulla myös merkittäväksi tukikohdaksi Kostamuksen rakentajille ja sen alihankintateollisuudelle. Näin luki muun muassa Nurmeksen kaupungin yrittäjätiedotteessa.

Nyt 40 vuotta myöhemmin olemme hieman samankaltaisessa tilanteessa. Kasvua ei juuri ole ja monet kunnat etsivät uusia elämisen ehtoja eri elinkeinoista sekä yhteistyökumppaneita muista kunnista. Tulevan vuoden aikana Nurmeksen kaupunki aikoo löytää kuntaliitoskumppaninsa ja kääntää Nurmeksen elinkeinoelämän historiassa kokonaan uuden lehden bioteollisuuden avulla. Seuraavassa öljykriisissä olemmekin jo sitten omavaraisia. Nurmeksen vuotuisia yksityisiä metsätuloja voidaan kasvattaa nykyisestä 1,1 miljoonasta eurosta 1,5 miljoonaan euroon pelkästään biohiiltämön avulla.

Toisena tärkeänä asiana otan esille maatalouden kehittämisen. Maatalous on näet Nurmeksen tärkein toimiala. Maatalous työllistää Nurmeksessa 450 ihmistä ja toimialan liikevaihto on tällä hetkellä 20 miljoonaa euroa, mistä 7 miljoonaa tulee maidosta. Vahvaa voidaan edelleen vahvistaa. Minun mielestäni Nurmekseen pitäisi laatia maatalouden teho-ohjelma 2030, joka tavoittelisi mittavia maatalouden investointeja, kannattavuuden parantamista ja uusia toimintatapoja. Yhtenä tavoitteena voisi olla toimialan liikevaihdon nosto 50 prosentilla 30 miljoonaan euroon.

Hyvät nurmeslaiset. Jos haluamme, että Pielisen Karjala on elinkelpoinen paikka jatkossakin, voimia pitää yhdistää. Kukaan ulkopuolinen ei meitä auta. Voimien yhdistämisessä olennainen ja ainut asia ei ole kuntaliitos, vaan osaavien käsien löytäminen ja elinvoiman elvyttäminen kuntanelikon sisällä. Meidän pitää yhdessä kääntää kurssi kohti parempaa. Kun valoa on vähän, niin neljä terälehteä on vahvempi kuin yksi ainoa terälehti. Vuosina 2015 ja 2016 koheneva yleinen taloustilanne antaa hyvän valmistelupohjan Pielisen Karjalan uudelle kunnalle. Voisimme vielä saada aikaan taloudellisesti ehjän kokonaisuuden.

Hyvät Nurmeksen luottamushenkilöt ja kaikki kaupungin työntekijät! Meiltä kaikilta odotetaan keskimääräistä enemmän ja me olemme palvelutehtävässä. Haluankin muistuttaa teitä seuraavasti Jacob Tengströmin virren 522 sanoin: ”Vyötä lahjomattomuuteen tehtäviinsä valitut, ohjaa laajakatseisuuteen johtajiksi kutsutut, vastuutansa kantamaan, heikompia puoltamaan”. Samasta virrestä löytyy myös ajankohtaisia ja toimivia ohjeita kuntarakenneneuvottelijoille kaikkiin neljään kuntaan: ”Poista neuvotteluistamme epäilys ja itsekkyys. Silloin johtaa tahtoamme luottamus ja ystävyys”.

Hyvät nurmeslaiset. Me ansaitsemme sen, mitä meillä on. Mutta millainen on tulevaisuutemme eli mitä me voimme ansaita huomenna? Me ihmiset olemme sangen kyvyttömiä ennakoimaan tulevaisuutta. Tästä ilmiöstä käytti libanonilainen kirjailija Nassim Nicholas Taleb nimitystä ”musta joutsen”. Joutsenen oletettiin olevan valkoinen, kunnes 1600-luvulla nähtiin ensimmäinen musta joutsen. Tämä oli asia, jota ei oltu edes osattu kuvitellakaan, mutta yhtäkkiä se muuttui itsestäänselvyydeksi.

Näemmekö kaikki mahdollisuutemme? Kysynkin teiltä hyvät nurmeslaiset, mitkä voisivat olla lähivuosina Nurmeksen mustat joutsenet?

-        Pielisen Karjalan suurkunta?

-        Syntyvyyden nousu kuolleisuutta suuremmaksi?

-        Puuhiilitehdas?

-        Uuden ajan vihreä teollisuuskaupunki?

-        Maatalouden uusi voimakas Ylä-Karjalan yhteinen kehityssysäys?

-      Porokylän ja Kauppalan taajamien kasvaminen fyysisesti yhteen vahvaksi liikekeskukseksi?

Minä uskon Nurmeksen tulevaisuuteen ja kasvuun. Perustan käsitykseni kaikkeen siihen tietoon, mitä minulla on käytettävissä kaupunkimme nykytilasta ja tulevaisuudesta. Meillä on hyvä strategia. Meillä on hyvä joukkue. Meillä on ahkerat kuntalaiset. Tarvitsemme meidän kaikkien käsiparit.

Kiitän lämpimästi kaikkia kaupungin työntekijöitä ja luottamushenkilöitä hyvin sujuneesta vuodesta. Olemme yhdessä vahvoja. Olkoon siitä merkkinä kohta alkava ilotulitus.

Hyvät kuntalaiset. Toivon, että uusi alkava vuosi sujuu hyvissä merkeissä, kuten tämä päättyvä vuosikin on sujunut. Toivotan teille kaikille terveyttä, hyviä ihmissuhteita ja mielenrauhaa. 

Toivotan kaikille kuntalaisille ja Nurmeksen kaupungille hyvää ja onnellista uutta vuotta 2014. 

Kiitos!

Kuhinaa Känkkäälässä

Nurmeksen uusi vihreän energian teollisuusalue Känkkäälässä on saanut lentävän lähdön. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan kokouksessaan 28.11.2013. Kaavan lainvoimaistuttua tammikuun puolivälissä voivat yritykset jättää suoraan rakennuslupahakemukset. Eri puolilla Suomea yritykset ja tiimit laskevat, piirtävät ja suunnittelevat toimintojaan Nurmekseen. Alueella on juuri nyt paljon kuhinaa. Ensimmäiset kuokatkin on jo isketty huurteiseen maahan. 

Kaava-alueen seitsemästä tontista kaksi on jo vuokrattu ja neljällä muulla tontilla on jo alustava varaus. Näiden kuuden yrityksen yhteenlaskettujen investointien arvo on n. 39 miljoonaa euroa tämänhetkisten tietojen mukaan. Valtaosa näistä investoinneista liittyy puuraaka-aineen jalostamiseen tavalla tai toisella. Yrittäjien ja kaupungin välillä on kiinteää yhteistyötä. 

Biohiiltämön yritysryppäälle laadittava YVA-ohjelma nostaa koko alueen ja yritysjoukon statusta. YVA-ohjelma -asiakirjan laatiminen on jo käynnistynyt. Teemme sitä aluksi GROW GREEN NURMES -hankkeen sisällä ja jatkamme sen jälkeen virkatyönä. Vetovoimainen Nurmes on edelläkävijöiden kaupunki. 

Rautateiden lastaus- ja purkupaikan toteuttaminen on alueen seitsemäs jo tiedossa oleva pyrkimys. Suunnittelemme tällä hetkellä sen tarkkaa paikkaa ja sisältöä. Ensi vuonna kokoamme hankkeelle julkista rahoitusta. Olemme esittäneet tämän asian vuoden 2015 kärkihankkeeksi Pohjois-Karjalassa.  

Erä ei ole koskaan tullut etsimättä eikä kala jalan kastumatta. Olemme tiedostaneet tämän ja teemme huolellista työtä, jotta kaikki nämä investoinnit toteutuvat. Teemme kaikki työvaiheet paremmin kuin muut Suomen kunnat. Osaamme kuunnella herkemmin, ohjelmoida paremmin, osaamme kommunikoida täsmällisemmin ja organisoida viisaammin. Koko paikallinen yhteisömme tuntuu olevan näiden hankkeiden takana. Luottamus on jo syvää.

Viime kädessä kaiken ratkaisee yrittäjien asenne ja teot. Yrittäjät tarvitsevat rohkaisua ja käytännöllistä tukea lukuisissa eri vaiheissa. Paras onnistuminen on yhteinen onnistuminen. Meillä on kaikki nämä eväät olemassa.