Pielisen Karjalan leipäpuut

”Jos kaikki säästävät, niin siitä syntyy lama”. Kaupan liitto ja Veronmaksajain Keskusliitto ovat huolissaan Suomen kuntien lomautuksista ja kunnallisverojen korotuksista. Vuonna 2014 kaupan ala ja palveluala ovat vaikeuksissa, koska ansiotasomme nousee vain 1,5 %, mutta hinnat nousevat 1,8 %. Kun tähän sitten päälle huomioidaan kunnallisverojen korotus ja kuntien lomautukset, niin monessa Suomen kunnassa kulutuskysyntä notkahtaa 1-3 %. Kunnallisveron korottaminen on näet suoraan pois kuntalaisten ostovoimasta. Kokonaisuudessaan yksityisen kulutuksen oletetaan laskevan Suomessa 0,2 % tänä vuonna. Julkisen talouden kasvukin jää tänä vuonna 0,7 prosenttiin.

Vuodesta 2015 odotetaan jo parempaa, ja silloin yksityinen kulutus kääntyy taas kasvuun. Nurmeksen kaupungin osalta valtionosuudet kääntyvät kasvuun valtionosuusuudistuksen ansiosta. Kokonaisuudessaan Nurmeksen kaupungin valtionosuuksien kehitys vuosina 2014–2017 näyttää lohdulliselta: menettäisimme neljässä vuodessa vain 35 euroa asukasta kohti eli yhteensä 287 000 euroa, joka vastaa vain 0,3 kunnallisveroprosenttia. Pitää kuitenkin muistaa, että pohjalla on erittäin vaatimaton 1,2 %:n valtionosuuksien vuotuinen kasvu. Joudumme siis mitoittamaan taloutemme 1-1½ %:n kasvuhaarukkaan. Naapurikuntiemme tilanne on vielä vaikeampi, koska niissä valtionosuuksien lasku vastaa noin kahta veroprosenttia.

Toinen puoli kuntien tuloja ovat verotulot, joista ansiotuloverojen osuus on 85 %. Pielisen Karjalassa on yhteensä 28150 asukasta, työllisiä on 9643 ja työpaikkoja 9597. Työpaikkaomavaraisuutemme on 99,5 %. Meiltä puuttuu siis tasapainotilasta 46 työpaikkaa. Toisaalta tämä luku kertoo siitä, miten omavarainen ja selvärajainen seutu olemme. Emme siis elä muualla olevista työpaikoista. Viidennes Suomen kunnista on työpaikkaomavaraisia ja Nurmes kuuluu tähän joukkoon korkealla 105,0 %:n osuudella. Valtimon luku on 80,7 %, Lieksan 98,2 % ja Juuan 102,5 %. Kun katsotaan vuosien 2001–2011 välistä kehitystä Pielisen Karjalassa, niin Nurmes on kasvattanut kunnista eniten työpaikkaomavaraisuuttaan eli 4,2 prosenttiyksikköä. Toisena on Lieksa 2,6 prosenttiyksiköllä. Nämä luvut tarkoittavat myös sitä, että kymmenen vuoden aikana Pielisen Karjalaan syntyneistä uusista nettotyöpaikoista peräti ¾ on syntynyt Nurmekseen ja ¼ Lieksaan. Juuka on pysynyt tasatilanteessa, ja Valtimo on menettänyt työpaikkoja 71 kpl.

Työpaikkojen ja verotulopohjan osalta Pielisen Karjala polkee siis miltei paikoillaan ja sen sisällä Nurmes etenee noin 10 työpaikalla vuodessa. Tämä yhteinen suorituskykymme ei riitä turvaamaan Pielisen Karjalan kuntapalveluja tulevaisuudessa. Tarvitsemme tulevina vuosina nettolisäyksenä n. 40 työpaikkaa vuodessa, jotta voimme kasvattaa kuntabudjettia vuosittain edes yhdellä prosentilla. Tällä vauhdilla Pielisen Karjalaan pitäisi syntyä vuosittain n. 70 työpaikkaa lisää. Nurmeksen osalta tämä tarkoittaa noin 45 työpaikkaa. Tässäpä meille on yhteistä urakkaa. On puhumattakin selvää, että tämä ei tapahdu ilman teollisia investointeja.