Asiakas valitsee

Tähän asti kunnat ovat mitoittaneet palvelutuotantonsa kunnan asukasluvun ja asukasrakenteen mukaan. Tulevaisuudessa kolmanneksi tärkeäksi tekijäksi on nousemassa asiakkaiden valinnanvapaus. Asiakas saattaa valita toisin kuin kuntapäättäjät ovat arvelleet.

Asiakkaan oma valinta näkyy jo terveydenhuollossa, vanhuspalveluissa ja kouluissa. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen suosio näyttää yllättävän monet kunnat, jotka ovat lukioiden ylläpitäjiä. Vain runsas neljännes ikäluokasta hakeutuu oman kunnan lukioon. Terveydenhuollossa tämä valinnanvapaus lisääntyy koko ajan.

Asiakkaan valintavapautta lisäävät lakimuutokset, palvelusetelijärjestelmä sekä yksityisen tarjonnan lisääntyminen. Nämä muutokset asettavat kovia haasteita myös Nurmeksen kaupungin palvelujen mitoitukselle. Tulevaisuus pitää ymmärtää oikein.

Elokuun lopulla Nurmeksen kaupunginvaltuusto aloittaa uuden strategian valmistelun. Näen tämän strategian tärkeimpänä kysymyksenä sosiaali- ja terveyspalvelujen mitoituksen ja tuottamistavan valinnan. SOTE-työryhmällämme on siis haasteita edessä. ELO-työryhmällä on samantyyppisiä haasteita koulutustarjonnan suunnittelussa. Meidän muut työryhmät eli TULO, ILO ja YTY voivat keskittyä työssään enemmän hyökkäysstrategiaan.

Strategiatyössämme on tärkeää ymmärtää se, millä perusteella asiakas valitsee ja se millä perusteella palvelujen mitoitus tulisi tehdä Nurmeksessa. Nämä kaksi asiaa yhdistyvät mielestäni parhaiten sanoissa palvelujen houkuttelevuus. Uskon, että opimme ymmärtämään miten asiakas valitsee Nurmeksessa. Se olisi menestyksemme salaisuus.

Puusta bioenergiaa

Puu on nyt nousemassa toista kertaa Suomen varteenotettavimmaksi bioenergian lähteeksi. Syynä tähän uuteen ”tulemiseen” on teollisen ajattelun mukanaan tuomat logistiset parannukset. Tulevaisuudessa bioenergiana käytettävää puuta jalostetaan bioterminaaleissa. Puusta tehdään myös öljyä ja hiiltä. Näistä tehdään myös liikennepolttoaineita, kaasua, sähköä tai lämpöä. Pienistä eristä siirrytään parempaan logistiikkaan ja otetaan teollisia askeleita.

Ajattelutavan muutos on merkittävä. Vielä viisitoista vuotta sitten keskusteltiin vilkkaasti Suomen peltojen valjastamisesta energiantuotantoon energiakasvien avulla. Pinnalla olivat ruokohelpi, energiapaju ja energiaruohot. Nyt nämä ajatukset ovat jääneet taka-alalle maailman ruokapulan kiihtyessä. Pellot tarvitaan ruuan tuotantoon ja Suomessa erityisesti eläinten rehun tuotantoon.

Tuulivoima, aurinkoenergia, aaltoenergia ja maalämpö ovat lupaavia nousevia aloja, mutta niiden ”teollinen” nousu näyttää kestävän vielä pitkään, koska Suomen lämmittäminen ja sähköistäminen perustuu olemassa olevaan kaukolämmön ja sähkönjakelun infraan. Tästä syystä on tärkeää katsoa isoja linjoja sen suhteen, miten nopeasti puu-energian uusi aalto eli puuöljy- ja hiililaitokset sijoittuvat Suomeen. Niitä mahtuu vain rajallinen määrä.

Tässä uudessa ajattelutavassa siirrytään metsähakkeesta ja tienvarsivarastoista runkopuun hakettamiseen terminaaleissa. Näin saadaan parannettua polttoaineen laatua ja toimitusvarmuutta esimerkiksi kelirikkoaikoina. Lisäksi pääoman kiertonopeus paranee raaka-aineen nopeamman kuivumisen ansiosta. Myös metsänomistajat hyötyvät tästä kehityksestä, koska pienikokoisen runkopuun kysyntä kasvaa terminaalien läheisyydessä. PIKES Oy on selvittänyt taustoja asioissa ansiokkaasti, joten meidän kuntien on helpompaa rakentaa päätöksiämme näissä asioissa.

Pielisen Karjalaan mahtuu yksi iso puuöljy- tai puuhiililaitos. Logistisesti paras paikka on Nurmes, jossa yhtyvät Pielisen Karjalan, Kainuun ja Koillis-Savon raaka-ainevirrat. Nurmeksessa on suunnitteilla myös merkittävä bioterminaalihanke, kun KME Oy aikoo perustaa modernin bioterminaalin. Asia on meillä esillä Nurmeksen kaupunginhallituksessa maanantaina 18.6.

Puuhun perustuvan bioenergian mahdollisuudet ovat suuret. Pelkästään Nurmeksessa tämän toimialan kehitys voi tuoda lähivuosina 20–30 uutta työpaikkaa. Liikevaihtoa alan yrityksille voi tulla lisää 3-4 miljoonaa euroa. Nämä on merkittäviä lukuja Nurmeksenkin kokoisessa kaupungissa.

KUNTA: Käy töissä! VALTIO: Kuluta!

Kuntien verotuloista kertyy 86 % prosenttia ansiotuloverosta, 8 % yhteisöveroista ja 6 % kiinteistöverosta. Valtion verotuloista kertyy alv:sta ja haittaveroista 70 %, ansiotuloverosta 15 %, yhteisöverosta 9 % ja pääomatuloverosta 5 %.

Kunnan ja valtion intressit ovat siis kovin erilaiset meitä kuntalaisia kohtaan. Kuntien intressissä ovat kunnassa asuvat ja töissä käyvät kuntalaiset, joilla on vähän verovähennyksiä (kuten matkakuluvähennys) ja vähennyksiä veroista (kuten kotitalousvähennys). Valtion intressissä ovat ne kansalaiset, jotka kuluttavat paljon ja maksavat sitä kautta arvonlisäveroja ja haittaveroja. Valtio ei myöskään pane pahakseen jos kansalainen ajaa autolla, sauhuttelee ja tissuttelee.

Kansalaisten haitallisten elämäntapojen hedelmän korjaa valtio, mutta laskun maksavat kuitenkin kunnat. Maantiet rappeutuvat, ihmiset sairastavat ja alkoholisoituvat. Epätasapaino on kohtuuton. Valtiolla on tässä asiassa sormensa pelissä.

Valtion jakaa kunnille kuitenkin vain 7,4 miljardia valtion osuuksina, mikä vastaa 78 % ansiotuloverojen, yhteisveron ja pääomatuloveron tuotosta valtiolle. Valtionosuudet passivoivat kuntia. Valtio on johdonmukaisesti siirtänyt kuntien tulojen painopistettä kunnallisveroista valtionosuuksiin. Tämä on tapahtunut lisäämällä verovähennyksiä ja etenkin suoria vähennyksiä veroista.

Se, että verotuksen painopisteet ovat näin, on aikaansaanut vaikeasti korjattavan rakenteen. Hallituksen kaavailema valtionosuusuudistus onkin erittäin haasteellinen. Kuntien kannalta tärkeä asia on se, että valtionosuuksien passivoiva vaikutus saadaan katkaistua. Vanha hyvä valtiomiehen ohjehan kuuluu niin, että verot pitää kerätä suoraan ja heti.

Valtuustosta

Viime torstaina oli valtuusto. Aistin valtuustomme tuntoja Valtimon kanssa kariutuneen kuntaliitoksen tiimoilta. Siipi ei suinkaan ollut meidän porukoilla maassa, vaan joukkomme puhkui taisteluhenkeä. Käymmekin nyt päättäväisinä uuden Nurmeksen kaupungin strategian tekoon.

Nurmeksella on monia mahdollisuuksia ja niiden pohdintaa teemme nyt vain omista lähtökohdistamme. Talouden suhteen pitää olla valppaana. Kasvun eväitä pitää hakea. Palvelut tulee turvata. Laadimme nyt oman suunnitelman. Nykymaailman meno on sellaista, että jos omaa suunnitelmaa ei ole, niin pian huomaa olevansa osa jonkun toisen suunnitelmaa!

Nyt vanhakin valtuusto joutuu vielä tekemään loppurutistuksen. Nuotteja pitää kirjoittaa jo ensi talvea varten siltä varalta, että ollaan valtion selvitysmiehen vetämässä kuntaliitosneuvottelussa. Toivonkin tsemppiä meidän valtuutetuille. Huolestuneena panin merkille, että viime valtuustomme vahvuus oli 33 eli kaksi valtuutettua varavaltuutettuineen ei päässyt paikalle. Työ pitää tehdä tunnollisesti loppuun asti.

Olin puhumassa perjantaina Nurmeksen ammattiopiston valmistujaisjuhlassa. Valoin puheessani nuorille uskoa tulevaisuuteen. Nurmeksessa avautuu lähivuosina paljon työpaikkoja. Korostin myös sinnikästä yrittämistä.  Lausuinkin puheessani latinaa: ”Labor improbus omnia vincit” eli ahkera työ kovankin onnen voittaa.

Viikonloppuna kävimme sitten Tampereella vaimoni Kristiinan kummipojan Matteuksen ylioppilasjuhlissa. Nyt sitten Matteus saavutti saman, minkä kaksi isoveljeään, Iikka ja Severi, ovat saavuttaneet jo aiemmin. Nuoren miehen tie jatkuu heinäkuussa armeijaan.