Likaista peliä jätteillä

Varkauden suunnalla pelataan jätepeliä, jonka lopputuloksena pohjoiskarjalaisista on tulossa jäterälssi eli pysyvä veronmaksaja. Leppävirran kuntaan ollaan näet suunnittelemassa Riikinnevan ekovoimalaitosta, jonka polttoaineena on jäte. Laitos maksaa ÅF-Consult Oy:n arvion mukaan 118 miljoonaa euroa. Hankkeen suunnittelussa on monta asiaa pielessä.

Kompuroinnin huippuna on laitoksen taloudenpidon suunnittelu, jonka mukaan laitos myisi Varkauden kaupungille kaukolämpöä 185 700 MWh vuodessa hintaan 28 €/MWh (alv 0 %). Hinta on 12–18 €/MWh alle käyvän markkinahinnan. Laitoksen yhtenä osakkaana on Jätekukko Oy 22,5 %:n osuudella. Nurmeksen kaupunki on puolestaan Jätekukon osakkaana 4,5 %:n osuudella. Tällä matematiikalla me nurmeslaiset tukisimme varkautelaisia 28 000 eurolla vuodessa lämmön hinnassa. Joensuulaisten vastaava tuki olisi yli 220 000 euroa vuodessa. Kyseessä on merkittävä tulonsiirto. Pohjois-Karjalan maakunta maksaisi Puhas Oy:n ja Jätekukko Oy:n kautta laitoksen 30 vuoden pitoaikana Varkaudelle tukea noin 11 miljoonaa euroa. Tämän päälle vielä pitää huomioida hankkeen rahoituskulut eli lainarahan korko. Että silleen!

Edellä mainittuun lämmön toimitukseen liittyy myös se, että laitosta suunnitellaan Varkauden toiveiden mukaan alamittaiseksi eli jatkuvalta teholtaan vain 51 MW:n laitokseksi. Alitehoinen laitos tuottaa vähän lämpöä ja sähköä suhteessa polttoaineen määrään. Laitoksen tuloista tuli jätteen porttimaksuista 35 %, lämmön myynnistä 32 %, sähkön myynnistä 30 % ja metallin myynnistä 3 %. Kun hanketta markkinointiin osakkaille talvella 2012, puhuttiin vielä 30 euron porttimaksusta. Nyt ollaan jo 40 eurossa, mutta tämä on vasta alkua, koska…

Talouslaskelmista on löytynyt muitakin puutteita, jotka olen ottanut esille myös Jätekukon hallituksessa 15.6.2012. Lainojen lyhennykset ovat tuloslaskelman sisällä (mm. verot unohtuneet), ja käyttöpääomaa ei ole huomioitu laisinkaan eli suunnitelma vuotaa tuloksen osalta 1,5 M€ vuodessa ja pääoman osalta peräti 15–20 M€. Kun nämä ”puutteet” huomioidaan, niin porttimaksuun on painetta n. 10–15 €/tn. Tämän tiedon valossa, kun laitos on valmis, ollaankin porttimaksun osalta jo tasolla 65 €/tn. Lisäksi on huomattava se, että lämmön määrä ja hinta eivät siis voi joustaa ylöspäin ja että sähkön hintakehitys on epävarma. Porttimaksun päälle pitää laskea Jätekukon pääomakulut ja kuljetuskustannukset. Tästä päästäänkin jo rätinkini mukaan hintaan 85 €/tn.

Tästä ratkaisusta on siis tulossa kallis myös osakkaille. Jätekukon osalta tuskaa lisännee se, että koko investointi jouduttaisiin kaiken kukkuraksi rahoittamaan lainarahalla sekä oman että vieraan pääoman osalta. Esimerkiksi Nurmeksen kaupungin osalta oman pääoman osuus olisi noin 300 000 euroa ja vieraan pääoman osuus noin 900 000 euroa. Kovia lukuja tässä kuntatalouden tilanteessa.

Sopan taustalla on Storan Enson tehtaiden lakkautus Varkaudessa. Yhtiöhän on nykyinen lämmöntoimittaja Varkauden aluelämmölle n. 90 prosentin osuudella, ja sopimuksessa on vain 18 kk:n irtisanomisaika. Varkauden alueen saatua ÄRM-statuksen tämänkaltaisen jätevoimala-hankkeen suunnitteluun on saatu julkista tukea. Mutta tässä ei vielä kaikki: valmisteluhanketta vetää Janne Kuronen, joka on siviilissä Varkauden kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Tällainen valmistelutapa aiheuttaa oikeutetusti paheksuntaa yli maakuntarajojen.

Koko jutun kruunaa osakkaiden suunnitelma tehdä laitoksesta ns. suorahankintapäätös jo syyskuun lopulla. Ei muuten onnistu. Viisaudellahan sanotaan sentään olevan jotkut rajat, mutta hulluudella ei tunnu olevan mitään rajoja…