16.7.2012

Malli C

Sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakenneryhmä suosittelee väliraportissaan (25.6.2012) kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämismalliksi mallia C. Tuskin olen ainoa kuntajohtaja Suomessa, joka pohtii nyt mitä tämä malli C tarkoittaa.

Malli C olettaa Suomessa olevan lähivuosina noin 150 kuntaa. Näiden kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty 25–35 kunnan tai sote-alueen toimesta. Nämä vastuutoimijat tuottavat laajennetun perustason palvelun ja merkittävän osan myös erikoissairaanhoidosta. Tavoitteena on synnyttää uusille vastuuorganisaatioille laaja, uudenlainen palvelukokonaisuus, joka vastaa mm. ikääntymisen ja syrjääntymisen nykyhaasteisiin. Vain vahvimmat nykykunnat voisivat itse vastata tästä työryhmän hahmottelemasta sosiaali- ja terveydenhuollon perustasosta.

Malli A olisi rakentunut 70 kunnan varaan, mutta tämä ei liene realismia kuntakentän nykytilanteessa. Malli B olisi ollut ns. ”piirimalli”, jonka tuloksena Suomeen olisi syntynyt 12–17 sote-aluetta. Näissä malleissa A ja B sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteen kytkeminen olisi jäänyt vähälle huomiolle. Uskon tämän olleen syy siihen, miksi työryhmä kallistui juuri mallin C kannalle.

Olennainen asia mielestäni on se, että työryhmä mainitsee päivystyksen ja poliklinikoiden olevan näissä sote-alueissa. Tämä asia vaikuttanee ihmisten arkeen eniten. Toinen tärkeä johtopäätös on se, että päätöksenteko siirtyy pieniltä ja keskikokoisiltakin kunnilta pois yhteistoimintarakenteisiin, jotka eivät ole nykyisten kuntayhtymien tyyppisiä, vaan tavalla tai toisella keskuskaupunkivetoisia. Malli C:ssä ei ole kunnan ja sote-alueen välistä hierarkiaa suhteessa erityisvastuualueisiin eli ervoihin.

Malli C tarjoaa kansalaisille täydennyksenä sähköisiä palveluita (esim. omahoito), liikkuvia palveluita (esim. laboratoriokokeet), kotiin tarjottavia palveluita (esim. kotihoito) ja lähellä tarjottavia palveluita (esim. neuvola). Malli C:ssä suuri joukko nykyisiä tiloja esimerkiksi terveyskeskuksissa jää vaille käyttöä.

Aikataulullisesti valtiovalta näyttää tähtäävän muutoksissa vuosiin 2015–2017. Tähän viittaa mm. paras-puitelain velvoittavuus jopa vuoden 2014 loppuun. Tällä tulkinnalla valtio haluaa torpata joidenkin kuntien irtiotot lyhyeksi väliajaksi ennen tätä suurta sote-uudistusta. Tämä on mielenkiintoinen tulkinta valtiovallalta: vuosien 2013 ja 2014 aikana elettäisiin siis sekä puitelain että uuden rakennelain ristiaallokossa. Puitelaki säätelisi sote-palveluita ja rakennelaki uuden kuntarakenteen muodostumista.

Malli C tuo Pohjois-Karjalaan 1-2 sote-aluetta, mutta ei yhtään enempää. Pidän jopa todennäköisenä yhden sote-alueen syntymistä. Toisessa sote-alueessa mentäisiinkin sitten nykyisen maakuntarajan yli joko pohjoisessa tai etelässä. En käy tässä heittämään arpaa kummassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.