Tulevaisuus ei tule yllättäen

Olin eilen illalla puhumassa Nurmes-seuran tilaisuudessa Ikolan pirtissä. Kuulijoita oli viitisenkymmentä. Aiheeksi minulle oli annettu ei enempää eikä vähempää kuin ”Nurmeksen seuraavat 40 vuotta”. Mitä enemmän esitystäni valmistelin, sitä enemmän itsekin innostuin. Huomasin näet, että Nurmeksen tulevaisuus ei tulekaan yllättäen.

Ensimmäinen johtopäätökseni oli se, että Suomen toipuminen taloustaantumasta kestää aina vuoteen 2017 saakka. Sekä Suomen valtio että kunnat eivät saa tällä kertaa apua talouskasvusta. Käytännössä siis elämme koko 2010-luvun hitaan toipumisen aikaa. Kuntien kannalta tämä tarkoittaa tarkkaa taloudenpitoa ja panoksien suuntaamista työpaikkojen luomiseen. Kuntabudjetit voivat kasvaa vuosittain vain puolitoista prosenttia.

Toinen johtopäätökseni kuulijoille oli se, että 2020-luku menee Suomessa kuntaliitosten sulatteluun. Usein siihen tarvitaan jopa kolme valtuustokautta. 2030-luvulla ollaankin sitten kypsiä maakuntamalliin tärkeimpien palvelujen järjestämisessä. Tällöin maakunnan nimi on Pohjois-Karjalan sijaan Itä-Suomi. Tämän realismin halusin kertoa avoimesti. 2040-luvulla maakunnat saavat erivapauksia maantieteellisen asemansa johdosta Norjan ja Kanadan mallin mukaisesti.

Käsittelin puheessani myös Nurmeksen kasvun eväitä ja jarrutekijöitä. Pielisen Karjalan kontekstissa Nurmes asemoituu keskiöön viihtyisänä asuinkuntana ja monipuolisena pk-yrittäjyyden kaupunkina. Kunnallisalan Kehittämissäätiön rahoittama tuore tutkimus ”Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät” piirtää selkeän kuvan myös Pielisen Karjalan kuntien muuton rakenteesta. Valtimo ja Nurmes ovat muuttavien lapsiperheiden suosiossa. Tämä on hyvä uutinen.

Korostin myös kuulijoilleni sitä, että Nurmeksen nykyisiä yrityksiä on viisasta pitää kuin kukkaa kämmenellä. Erityisesti niitä kolmekymmentä, jotka tekevää jatkuvaa voitollista tulosta ja ovat täten kyvykkäitä investoimaan lisää. Työpaikat syntyvät vain investointien kautta. Positiivista on Nurmeksen yhteisötuloveropohjan leveneminen – emme ole riippuvaisia muutamasta suuresta yrityksestä, vaan voittoa tuottavat yrityksemme sijaitsevat usealla eri toimialalla.

Kuulijoitani kiinnosti näkemykseni siitä, minkä nimisessä kunnassa asumme tulevaisuudessa. Vastasin heille niin, että elämme vielä 2020-luvun Nurmeksen kaupungissa, mutta 2030-luvulla Itä-Suomen maakuntakaupungissa. Toinen asia, joka kuulijakuntaa kiinnosti, oli puuhiilitehtaan tilanne. Kerroin tuoreet kuulumiset hankkeen ripeästä etenemisestä. Kaikki viranomaisasiat ovat sujuneet hyvin. Pirtin hirsiseinien sisältä kuului helpotuksen huokaus. Kaikki toivovat tämän hankkeen onnistumista.

Puheeni jälkeen takki olikin sitten tyhjä. Olin antanut kaikkeni ja minut täytti tyhjyyden tunne. Olin kuitenkin kiitollinen siitä, että meidän oma Nurmes-seuramme oli pakottanut minut kaupunginjohtajan nostamaan katseeni tarpeeksi ylös ja kauas. Siinä katsannossa kuntarakenneselvitykset ovat kuin lillukan varsia suuressa metsässä. Tulevaisuuden hahmottelu 40 vuoden päähän ei ollutkaan pelkästään kivaa, vaan se on myös hyödyllistä. Olinhan nähnyt vilauksen metsää puilta.

Maatalouden tärkeydestä

”Kaikki muu paitsi maanviljely on turhaa”. Nurmes elää maataloudesta, joka on kaupunkimme tärkein toimiala 450 työntekijän ja 17 miljoonan euron liikevaihdon ansiosta. Nurmeksen kaikki ansiotulot ovat 123 miljoonaa euroa, joten maatalouden osuus on tästä 14 %. Maatalous onkin Nurmeksessa miltei kaksi kertaa tärkeämpi toimiala kuin Pohjois-Karjalan maakunnassa keskimäärin (8 %). Myös metsätalouden merkitys on meillä suuri ansiotulojen ollessa 5 miljoonaa euroa, joka vastaa 4 prosenttia kaikista ansiotuloistamme.

Nurmeksessa on peltoa 6 454 hehtaaria ja metsää 138 100 hehtaaria. Nämä yhdessä muodostavat mittavan ”yrittäjyysalustan”. Merkille pantavaa on se, että metsämme ovat vajaakäytössä. Tehostamalla metsiemme käyttöä voimme ansaita kantorahatuloja lisää yli miljoona euroa ja saada muuta liikevaihtoa metsätalouden ympärille jopa 1,5 miljoonaa euroa. Sitä vastoin peltomme ovat jo miltei täydessä käytössä joillakin kylillä.

Nurmeksen maatalouden lippulaiva on maidontuotanto 7 miljoonan euron ansiotuloilla. Meillä on 49 maitotilaa, jotka tuottavat yhteensä maitoa 14,6 miljoonaa litraa vuodessa. Tilojen keskituotos onkin yli 298 000 litraa maitoa vuodessa. Lehmää kohti tämä tarkoittaa miltei 8100 litran keskituotosta per. vuosi. Kohdentamalla navetta-investointeja, pellonraivausta ja työnjakoa oikeisiin paikkoihin uskon, että meillä toteutuu viiden vuoden aikajänteellä 3-4 uutta navettahanketta.

Esitin uudenvuoden puheessani miltei tuhannen kuulijan läsnä ollessa Nurmeksen torilla maatalouden teho-ohjelman käynnistämistä. Perusteluni on se, että yleensä kehitys tapahtuu vahvistamalla sitä, mikä on jo vahvaa. Kaikki muu on enempi tai vähempi sattumaa. Minun mielestäni teho-ohjelman tulisi sisältää 12–15 toimenpidettä, joiden avulla alkutuotannon liikevaihto kasvaisi 10 miljoonaa euroa vuodessa. Joko Sinulla on hyviä ideoita teho-ohjelmaan?

Voisimme aloittaa teho-ohjelman ideoinnin näillä lumilla. Kun sitten hiiri on korvalla, niin olisimme jo seuloneet ideoita ja valikoineet vaikuttavimpia asioita jatkotyöstöön. Kesällä kypsyttelisimme asioita. Seuraavana syksynä voisimme polkaista liikkeelle. Ottaisimme itseämme niskasta kiinni ja astuisimme hetkeksi ulos omalta mukavuusalueeltamme. On hyvä muistaa, että ujo mieshän ei koskaan saa kaunista vaimoa!

Pielisen Karjalan leipäpuut

”Jos kaikki säästävät, niin siitä syntyy lama”. Kaupan liitto ja Veronmaksajain Keskusliitto ovat huolissaan Suomen kuntien lomautuksista ja kunnallisverojen korotuksista. Vuonna 2014 kaupan ala ja palveluala ovat vaikeuksissa, koska ansiotasomme nousee vain 1,5 %, mutta hinnat nousevat 1,8 %. Kun tähän sitten päälle huomioidaan kunnallisverojen korotus ja kuntien lomautukset, niin monessa Suomen kunnassa kulutuskysyntä notkahtaa 1-3 %. Kunnallisveron korottaminen on näet suoraan pois kuntalaisten ostovoimasta. Kokonaisuudessaan yksityisen kulutuksen oletetaan laskevan Suomessa 0,2 % tänä vuonna. Julkisen talouden kasvukin jää tänä vuonna 0,7 prosenttiin.

Vuodesta 2015 odotetaan jo parempaa, ja silloin yksityinen kulutus kääntyy taas kasvuun. Nurmeksen kaupungin osalta valtionosuudet kääntyvät kasvuun valtionosuusuudistuksen ansiosta. Kokonaisuudessaan Nurmeksen kaupungin valtionosuuksien kehitys vuosina 2014–2017 näyttää lohdulliselta: menettäisimme neljässä vuodessa vain 35 euroa asukasta kohti eli yhteensä 287 000 euroa, joka vastaa vain 0,3 kunnallisveroprosenttia. Pitää kuitenkin muistaa, että pohjalla on erittäin vaatimaton 1,2 %:n valtionosuuksien vuotuinen kasvu. Joudumme siis mitoittamaan taloutemme 1-1½ %:n kasvuhaarukkaan. Naapurikuntiemme tilanne on vielä vaikeampi, koska niissä valtionosuuksien lasku vastaa noin kahta veroprosenttia.

Toinen puoli kuntien tuloja ovat verotulot, joista ansiotuloverojen osuus on 85 %. Pielisen Karjalassa on yhteensä 28150 asukasta, työllisiä on 9643 ja työpaikkoja 9597. Työpaikkaomavaraisuutemme on 99,5 %. Meiltä puuttuu siis tasapainotilasta 46 työpaikkaa. Toisaalta tämä luku kertoo siitä, miten omavarainen ja selvärajainen seutu olemme. Emme siis elä muualla olevista työpaikoista. Viidennes Suomen kunnista on työpaikkaomavaraisia ja Nurmes kuuluu tähän joukkoon korkealla 105,0 %:n osuudella. Valtimon luku on 80,7 %, Lieksan 98,2 % ja Juuan 102,5 %. Kun katsotaan vuosien 2001–2011 välistä kehitystä Pielisen Karjalassa, niin Nurmes on kasvattanut kunnista eniten työpaikkaomavaraisuuttaan eli 4,2 prosenttiyksikköä. Toisena on Lieksa 2,6 prosenttiyksiköllä. Nämä luvut tarkoittavat myös sitä, että kymmenen vuoden aikana Pielisen Karjalaan syntyneistä uusista nettotyöpaikoista peräti ¾ on syntynyt Nurmekseen ja ¼ Lieksaan. Juuka on pysynyt tasatilanteessa, ja Valtimo on menettänyt työpaikkoja 71 kpl.

Työpaikkojen ja verotulopohjan osalta Pielisen Karjala polkee siis miltei paikoillaan ja sen sisällä Nurmes etenee noin 10 työpaikalla vuodessa. Tämä yhteinen suorituskykymme ei riitä turvaamaan Pielisen Karjalan kuntapalveluja tulevaisuudessa. Tarvitsemme tulevina vuosina nettolisäyksenä n. 40 työpaikkaa vuodessa, jotta voimme kasvattaa kuntabudjettia vuosittain edes yhdellä prosentilla. Tällä vauhdilla Pielisen Karjalaan pitäisi syntyä vuosittain n. 70 työpaikkaa lisää. Nurmeksen osalta tämä tarkoittaa noin 45 työpaikkaa. Tässäpä meille on yhteistä urakkaa. On puhumattakin selvää, että tämä ei tapahdu ilman teollisia investointeja.

Luovuus on itsekuria ja oikeita menetelmiä

Usein kuulee puhuttavan, että joku ihminen on luova. Ikään kuin luovuus olisi ominaisuus tai peräti synnynnäinen ominaisuus. Kun luovuutta on tutkittu enemmän, niin sen takaa onkin paljastunut systemaattista työskentelyä, tehokkaita menetelmiä ja oman mielen hallintaa. Luovat ihmiset kykenevät myös panemaan toimeksi ja viemään asian maaliin saakka. Muutoinhan luovuus ei tulisi edes esiin.

Sain eräältä yrittäjältä huoneentaulun, johon hän oli koonnut voittajan tunnusmerkistöä. Taulun ajatukset menevät seuraavasti: Voittajat suunnittelevat kun muut leikkivät. He opiskelevat kun muut nukkuvat. He uskovat kun muut epäilevät. He valmistautuvat kun muut uneksivat. He aloittavat kun muut lykkäävät. He työskentelevät kun muut toivovat. He säästävät kun muut tuhlaavat. He kuuntelevat kun muut puhuvat. He hymyilevät kun muut murjottavat. He kiittävät kun muut kritisoivat. He jatkavat kun muut luovuttavat.

Luovaan tilaan pääseminen on avain luovuuteen. Jokainen meistä voi kokeilla sitä: kun jotakin asiaa alkaa ideoida, niin ideointia pitää jatkaa useita kierroksia, jopa kymmeniä kierroksia. Jonkun pitää myös toimia peilinä tai sparrata oikealla tavalla. Ihmistä ei ole luotu toimimaan yksin.

Sparrauksessa ja rinnakkaisessa ajattelussa voi käyttää esimerkiksi Edward de Bonon kehittämää ”kuuden erivärisen ajatteluhatun tekniikkaa” kutakin erikseen: ideaa tutkitaan objektiivisesti, ideaa tutkitaan tunneperäisesti, ideaa tutkitaan kriittisesti, ideaa tutkitaan miettimällä etuja, ideaa tutkitaan ideoimalla lisää ja hulluttelemalla sekä ideaa tutkitaan pohtimalla kuinka päästään haluttuun lopputulokseen. Tämän hattutekniikan ideana on katsoa ongelmaa eri näkökulmista ja samalla ottaa eri rooleja, jolloin keskustelu ei ole häiritsevän poukkoilevaa.

Oikea tapa ymmärtää ja työstää luovuutta hyödyttää suuria organisaatioita kuten kuntia. Isoissa organisaatioissa käytetään paljon aikaa erilaisissa kokouksissa ja palavereissa. Käytettyjen menetelmien pitää olla sellaisia, että tulosta syntyy ja että esimerkiksi turhaan poukkoileva keskustelu ei varasta liikaa aikaa.