Uusi kuntalaki kannustaa kuntia parempaan vuorovaikutukseen

Toukokuussa voimaan tullut uusi kuntalaki ottaa kantaa myös kunnan tiedottamiseen ja viestintään. Uudessa kuntalaissa korostuu kuntalaisten osallisuuden näkökulma, mikä kuntien tulee ottaa huomioon viestinnässään.

Kuntalaki sanoo, että viestinnässä on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja eri asukasryhmien tarpeet on otettava huomioon. Tiedottaminen nähdään myös laajana vuorovaikutuksena kuntalaisten kanssa. Vapaaehtoinen kuuleminen helpottaa myös tiedottamista. Kunta voi esimerkiksi järjestää vapaaehtoisia kuulemistilaisuuksia tai tutustumiskävelyjä jonkin ajankohtaisen asian tiimoilta. Erityisesti maankäytön suunnittelussa osallistava vapaaehtoinen kuuleminen on lisääntynyt paljon kunnissa tyyppiesimerkkinä vaikkapa keskustaajamien kehittäminen.

Kuntien tiedottamisvelvollisuus perustuu kuntalakiin ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin. Monissa eri laeissa korostetaan tiedonantovelvollisuutta silloin, kun julkista valtaa käytetään. Kunnan on tiedotettava, millä tavalla päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa. Kunnan tulee muistaa tiedotuksessaan asukkaat, palvelujen käyttäjät, järjestöt ja muut yhteisöt.

Nyt lakiin on kirjoitettu tiedottamisen määritelmä. Kunnan tulee antaa riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, kunnassa valmistelussa olevista asioista, niistä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista.

Myös psykologisesti tarkasteltuna vaatimukset ovat kasvaneet. Nyt ei enää riitä tiedotus, vaan lain henki on se, että pitää myös kuunnella ja keskustella. Tämä on mielestäni aivan oikein. Me virkamiehet olemme kuntalaisia varten. Tietotekniikka auttaa omalta osaltaan palautteen keruuta ja tiedon jakamista.

Ennustamisen vaikeudesta

Valtakunnallisten talousennusteiden merkitys on kasvanut viime vuosina sitä mukaa, kun käyttöön on tullut kehysbudjetointi, julkisen talouden suunnitelma ja laki talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta. Kaikki nämä ovat kasvattaneet virkamiesvaltaa ja erityisesti valtionvarainministeriön valtaa.

Suomen merkittävimmät ennustelaitokset ovat valtionvarainministeriön kansantalousosasto, Suomen Pankki, Pellervon taloustutkimus, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Palkansaajien tutkimuslaitos. Erityisesti valtionvarainministeriön (VM) painoarvo on kasvanut viime vuosina. Ennusteiden paikkansapitävyys kiinnostaa erityisesti nyt, kun uutta hallitusohjelmaa ollaan kirjoittamassa. Samalla kansan tietoisuuteen on noussut ”uusvanhana” sanana tilannekuva.

Kuinka hyvin nämä tutkimuslaitokset ovat onnistuneet ennusteissaan, kun ennustetta katsotaan yksi vuosi eteenpäin? Tätä samaa kysyi eduskunnan tarkastusvaliokunta PTT:ltä julkisen tarjouskilpailun jälkeen. 

Kaikki viisi edellä mainittua tutkimuslaitosta aliarvioivat vuosina 1998–2007 bkt:n ja yksityisen kulutuksen kehityksen, mutta yliarvioivat työttömyyden vähenemisen ja inflaation. Pessimistisimmät ennustajat olivat valtiovarainministeriö ja PTT.  Tutkimustulosten mukaan VM näyttää ”hidasliikkeiseltä” arviolaitokselta, joka ei pysy mukana suhdanteen vauhdin muutoksissa: todelliset laskut ja nousut ovat nopeampia kuin VM ennustaa. Rohkeimmaksi ennustajaksi osoittautui PTT. Sen ennusteet heittivät eniten molempiin suuntiin. ETLA oli puolestaan varovaisin ennustaja. Sen ennusteet poikkesivat todellisesta kehityksestä enintään 0,3 % vuositasolla.

Tutkimus antaa myös kehittämissuosituksia. Eräs niistä on se, että systemaattinen aliarviointi legitimisoitaisiin, koska varovaisuusperiaatteesta puhuminen aiheuttaisi oikeudellista sekaannusta. Toinen johtopäätös on se, että verotulot kasvavat samaa tahtia nimellisen BKT:n kanssa. BKT:n ennusteen osuvuudella on siten tärkeä merkitys myös kuntien kannalta. Kuten myös sillä, että verolajikohtaisia verotuloennusteita pitäisi olla aikaisempaa paremmin saatavilla. Kolmas suositus on se, että suhdanteiden käännepisteiden ennustamista tulee kehittää. Esimerkiksi VM teki historiallisen virheen vuonna 2012, kun se ennusti bkt:n kääntyvän kasvuun vuoden 2011-2012 ”minitaantuman” jälkeen.

Kylmiä numeroita

Vuosi 2014 alkaa olla tilastojen valossa pulkassa. Tulokehitystilasto vuodelta 2014 julkaistiin viime viikolla. Pielisen Karjalan numerot olivat kylmempiä, kuin osasin aavistaa.

Tulokehitystilasto kertoo kunnittain sen, miten ennakonpidätyksen alaiset tulot ovat kunnassa kehittyneet viime vuoden aikana. Tuloissa on eritelty palkkatulot, eläketulot, työttömyyskorvaukset ja sosiaalietuudet. Tuloissa yhteensä Nurmeksen kasvu oli 1,8 %, Juuan 1,8 %, Lieksan 0,7 ja Valtimon -0,7 %. Palkkatulojen osalta vastaavat lukemat olivat Juuka 1,0 %, Nurmes 0.5 %, Lieksa -0,3 % ja Valtimo -4,4 %. Pielisen Karjala on menettämässä otteensa palkkatyöstä. Erityisen huolestuttava tilanne on Valtimolla, jossa 0,75 prosenttiyksikön kunnallisveron korotuksesta huolimatta kunnallisveroa kertyi vain 0,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. ”Normaalissa” tilanteessa veroja olisi pitänyt kertyä 3,9 prosenttia lisää.

Kun katsotaan palkkatuloja saavien kokonaismäärän muutosta niin, järjestys on seuraava: Juuka +1, Valtimo -39, Nurmes -55 ja Lieksa -59. Yhteensä siis Pielisen Karjalasta on kadonnut vuodessa 152 palkkatulonsaajaa. Tämä on paljon. Valtimolla kasvoi eläketulojen saajien määrä, Lieksassa työttömyyskorvausten saajien määrä ja Juuassa sosiaalietuuksien saajien määrä. Nämä luvut kertovat dynamiikasta: Valtimo ikääntyy ja eläkeläiset jäävät kuntaan, jossa työn määrä laskee jyrkästi. Lieksassa on työpaikkoja menetetty äskettäin ja työttömät ovat jääneet kuntaan. Juuassa työttömyyskorvaukset ovat muuttuneet sosiaalietuuksiksi. Juuan alamäki kiviteollisuuden jäljiltä ei enää tästä pahene ja luvuissa onkin jo pilkahdus uudesta noususta. Nurmeksen tilanne on tervein, mutta meillä ihmiset muuttavat pois, jos he eivät ole palkkatyössä. Tämä näkyy puolestaan väestökatona.

Kunnallisveron purevuus heikkenee edellä kuvatun dynamiikan vuoksi. Tämä näkyy niin, että veronkorotukset eivät lisääkään verotuloja, ja erot kuntien välillä nimellisen ja efektiivisen veroprosentin erotuksessa kasvavat. Pienin ero on Lieksalla 6,36 %, Sitten tulevat Nurmes 6,82 %, Valtimo 7,23 % ja Juuka 7,54 %. Nurmes on saanut hieman Lieksaa kiinni, mutta edelleenkin keskipalkat ovat Lieksassa n. 112 euroa kuukaudessa Nurmesta korkeammat.

Seutukuntatarkastelussa huolestuttavaa on se, että Keski-Karjala ui syvällä. Kun kaikki tulot lasketaan yhteen, niin Joensuun seudun kaikkien tulojen kasvu oli 2,3 %, Pielisen Karjalan 1,1 % ja Keski-Karjalan vain 0,5 %. Työttömyyskorvausten kasvussa ykkösenä on Joensuun seutu 9,6 prosentilla, sen jälkeen on Keski-Karjala 9,1 % ja Pielisen Karjala 4,4 %.

Edellä kuvatut tiedot antavat viitettä myös tälle vuodelle: Verokorteissamme on liian suuret pidätysprosentit. Kuntien ansioverotulojen kasvu taittuu, koska marraskuun oikaisut iskevät nyt ikävästi kuntiin. Nurmeksen osalta tilanne on vakaampi. Meillä näyttääkin alustavasti siltä, että verotulojen kehitys vastaa ennusteitamme. Mikäli toimintakate onnistutaan säilyttämään, niin vuosikatekin säilyy hyvänä. Tulopuolelta ei ole tänä vuonna odotettavissa mitään apuja kuten kävi viime vuonna.

Koko maakunnan pitää nyt viimeistään herätä. Nyt on aika luoda uusia työpaikkoja aktiivisella elinkeino- ja teollisuuspolitiikalla. Näin palkkatulokehitys käännetään taas nousuun.

Mukava puhelu

Olin aamulla saanut puhelun tuntemattomasta numerosta ollessani Nurmeksen yrittäjien Y-aamukahveilla. Soitin numeroon takaisin sitten puoli kymmenen maissa aamulla. Se olikin mukava puhelu.

Puhelimeen vastasi Jukka Relander, Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja Helsingistä. Hänellä oli mukavia uutisia meille nurmeslaisille. Hän kertoi seuraavaa: Maailman paras kirjastokunta on Nurmes. Nurmeksessa oli viime vuonna 25,4 lainaa ja 15 käyntiä asukasta kohti. Suomen kirjastoseura julkisti Nurmeksen siis maailman parhaaksi kirjastokunnaksi. Kriteerinä oli, missä kunnassa on eniten lainauksia ja käyntejä asukasta kohden vuonna 2014. Siis lainaus/asukas + käynnit/asukas = voittaja. Nurmes oli ykkönen luvulla 40,35. 

Suomessa käytetään eniten kirjastoja maailmassa, joten tällä kriteerillä Suomen kirjastoseura päätteli, että maailman paras kirjastokuntakin on Suomessa.

Välitin tiedon heti meidän sivistysjohtajalle ja sivistyslautakunnan puheenjohtajalle. Jaettu ilo on paras ilo. Onnistumisen organisoiminen on jokaisen johtajan toive.

Nurmeksen kirjasto on hyvä, ja kokonaisuus eli Nurmes-talo toimii kirjaston ohella varsinaisena kulttuurin kehtona museoineen, taidenäyttelyineen, konsertteineen, elokuvineen ja musiikinopetuksineen. Me nurmeslaiset olemmekin ahkeria kirjastossa kävijöitä ja lainaajia. Lukeminen laajentaa oma ajattelua ja kokemuspiiriä. Kirjasto kuuluu Nurmeksessa sivistystoimeen. Tärkeä osa kirjastopalvelua on myös kirjastoauto.

Illalla alkanut hyvien uutisten aalto sai siis jatkoa myös aamulla. Eilen illallahan Nurmeksen kaupunginhallitus teki historiallisen päätöksen antaa tulospalkkion henkilöstölle viime vuoden hyvästä työstä kaupunkimme 40-vuotisjuhlavuonna.

Työpäiväni jatkuu tästä eteenpäin kansainvälisen lions-nuorisoleirin järjestelyjen tiimoilta. Yhteensä 35 nuorta 17 eri maasta saapuu Nurmekseen leirille 1.-11.8.2015. Tämä on samalla oiva tilaisuus antaa kaupungistamme hyvä kuva maailman tulevaisuuden toivoille. Minun tehtäväni on johtaa leiriä, ja juuri nyt on ajankohtaista valita kullekin nuorelle sopiva isäntäperhe täältä Itä-Suomesta. Ennen leiriähän nuoret ovat täällä Suomessa isäntäperheissä 2-3 viikkoa.

Havaintoja Nurmeksen tilinpäätöksestä 2014

Nurmeksen kaupungin tilinpäätös julkistetaan tänään. Olen käynyt tasekirjaa tarkasti läpi ja tehnyt samalla mielenkiintoisia havaintoja.

Havainto numero yksi on se, että Nurmeksen kunnallisveroprosentti (20,5 %) on painunut alle maakunnan keskiarvon (20,74 %). Tämä kertoo kilpailukyvystämme, mutta myös siitä, että aiemmat veronkorotukset ovat olleet oikein mitoitettuja ja oikein ajoitettuja. Turhalla veronkeruulla on näet taipumus nostaa hintoja ja julkisten palvelujen kustannuksia.

Toinen havaintoni on se, että Nurmeksen valtionosuusriippuvuus alenee jo toisena vuotena peräkkäin eli verotulojemme kasvu on ollut nopeampaa kuin valtionosuuksiemme kasvu. Tämä kertoo kaupunkimme ja yritystemme elinvoimasta. Elinkeinotyö ei koskaan mene hukkaan.

Kolmas havaintoni on se, että olemme saamassa korjausvelan hallintaamme, koska vuosikate kattaa poistot, ja koska poistoaikamme ovat maakunnan lyhyimmät, niin meillä on kova poistorasitus. Tästä syystä tilinpäätöksemme vertailu muihin kuntiin ei ole aivan suoraviivaista.

Neljäs havaintoni on se, että olemme saaneet kustannusten nousun hallintaan ilman tilapäisiä temppuja kuten lomautuksia tai kustannusten muita lykkäämistä. Nurmeksen toimintakulut kasvoivat viime vuonna vain 0,5 %, ja toimintakate heikkeni vain 0,3 %.  Samanaikaisesti verotulomme kasvoivat 3,5 % ja valtionosuudet 1,7 %. Nurmes on nyt kaupunkina sillä tuottavuustason nostotasolla (0,5 %), mikä on myös valtiontalouden tavoitteena.

Viides havaintoni on se, että viime vuoden tuloksemme on yli miljoona euroa parempi kuin edellisenä vuonna ja miltei 840 000 tuhatta euroa parempi kuin talousarviomme. Nurmes-konsernin tulos parani edellisvuodesta jopa 1,8 miljoonaa euroa. Koko ”perhe” on siis hyvässä kunnossa, ja myös Loma-Nurmes Oy:n osalta loppuvuosi näyttää jo tervehtymisen ensimerkkejä.

Kuudes ja helpottava havaintoni on se, että takavuosien murheenkryyni eli terveydenhuollon kustannustennousu on taittumassa. Perusterveydenhuollon kustannukset nousivat meillä vain 0,7 % ja erikoissairaanhoidon kustannukset 4,4 %. Kun tähän lisätään se, että taloudellinen huoltosuhteemme on pysynyt ennallaan, niin näyttää siltä, että pahimmasta demografisen muutoksen kierteestä ollaan pääsemässä irti.  Maakunnallisessa sote-työryhmässä olemme asettaneet kuntien katoksi enintään 1,2 %:n vuotuisen kustannusten nousun sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämän tavoitetason saavuttaminen on mahdollista.

Seitsemäs havaintoni on se, että työmarkkinatukeen käytetty rahamäärä (443 500 €) pysyi samana vuosina 2013 ja 2014. Kaupunkimme pitkäaikaistyöttömyyden hoitopaletti on siis toimiva, ja näyttää myös siltä, että työttömyytemme rakenne ei pahene. Tässä asiassa riskit näyttävätkin olevan sitä suuremmat, mitä suuremmasta kunnasta on kysymys.

Kahdeksas ja viimeinen havaintoni on se, että sivistyspalvelujen asiakasmäärät ovat vakiintuneet, mikä tarkoittaa sitä, että nyt voimme 4U-Nurmes – strategiamme mukaisesti keskittyä laadulliseen parantamiseen. Rakennemuutoksen pitkä ajanjakso päättyy lopullisesti, kun saamme lähivuosina päiväkotiverkostomme varhaiskasvatusstrategian määrittelemään muotoon