Hihat ylös!

Nurmeksen kaupungin valtuustoseminaari pidetään tällä viikolla. On aika kääriä hihat.

Minuun on tehnyt jo nyt vaikutuksen se, miten huolellisesti meidän viiden työryhmän jäsenet (valtuutetut) ja virkamiehet ovat valmistautuneet seminaariin: tietoa on kerätty, kysymyslistoja on käyty läpi, sparrausta on haettu. Olemme nyt siis valmiita tähän tärkeään työhön. Myös PIKES kertoo seminaarissa oman hyvin valmistellun näkemyksensä Nurmeksen elinkeinoelämän potentiaalista.

Valtuustoseminaarissa tehdään töitä viidellä eri työryhmällä ja kolmella eri aikajänteellä: 1) Valmistellaan vuoden 2013 talousarviota. 2) Valmistaudutaan kunta- ja sote-rakenteen muutoksiin 2013–2015. 3) Käynnistetään ryminällä Nurmeksen kaupungin strategian laadinta vuosille 2013–2017.

Seminaarin rakennetta ja työryhmien työnjakoa voisi vaikkapa verrata täytekakun leipomiseen: YTY-ryhmä miettii reseptejä, osoittaa keittiön, ohjeistaa kokkien työnjakoa ja arvioi naapurien kiinnostusta leipomiseen. TULO-ryhmä etsii rahaa munien ja jauhojen ostoon tai tarvittaessa lainaamiseen sekä pohtii sitä miten uusia syöjiä houkutellaan ruokapöytään. Hillot haetaan myös kellarista. SOTE- ja ELO-ryhmät leipovat varsinaiset kakun kerrokset mieleisekseen ja miettivät niiden kokoa ja mitoitusta sekä syöjien mieltymyksiä nyt ja tulevaisuudessa. ILO-ryhmä kuorruttaa kakun, koristelee pöydän ja lähettää kutsut juhlapöytään.  Ryhmä huolehtii myös siitä, että juhlapaikalle on opastukset ja kulkuväylät kunnossa.

Julkisuudessa on arvosteltu paljon valtion kuntarakenneuudistusta. Minä näen valtion asettaman nuotituksen selvänä ja johdonmukaisena. Uskon myös Nurmeksen valtuuston ajattelevan pääosin samalla tavalla. Nurmeksen kaupungin keskeinen sijainti ja yhteistyökykyisyys sekä vahva kuntatalous antavat meille hyviä eväitä reppuun. Valtion aikatauluissa kriittiseksi rajaksi on muodostumassa 1.4.2014. Silloin päättyy kuntien vapaaehtoisuuteen pohjautuva prosessi. Siitä eteenpäin mennään uuden rakennelain ohjauksessa ja valtio asettaa ns. heikkoihin kuntiin sekä yksin jääneisiin kuntiin erityisselvittäjät.

Strategiaprosessi on aina innostava ja haastava. Johtajalle se on yksi tärkeimmistä suoritteista. Pitää myös muistaa, että jos meillä ei ole omaa suunnitelmaa, niin pian huomaamme olevamme osa jonkun muun suunnitelmaa. Yksi hyvä keino on myös aina kysyä: laitammeko asiat tapahtumaan vai tapahtuuko meille asioita? Niille, jotka eivät ole valmistautuneet, tuppaa kummasti vain tapahtumaan asioita yllättäen.

Essut kiinni ja eikun jauhot pölisemään!

Kuntapäätösten yritysvaikutusarviointi

Nurmeksen kaupunki valittiin vuonna 2011 vuoden yrittäjyyskunnaksi Pohjois-Karjalassa. Se oli merkittävä tunnustus meille kaupungille. Aina pitää myös parantaa. Miten voisimme olla vieläkin parempia myös tässä asiassa?

Meillä oli Nurmeksen kaupungin johtoryhmässä viime viikolla mielenkiintoinen asia, kun Nurmeksen Yrittäjien puheenjohtaja Ella Kärki ja emeritus-puheenjohtaja Eero Lukkarinen olivat kertomassa kuntapäätösten yritysvaikutusarvioinnista. Kuuntelimme korvat höröllään Ellan ja Eeron terveisiä. Aloite tähän asiaan syntyi siitä, kun Nurmeksen yrittäjien hallitus kävi kylässä kaupungintalolla parisen viikkoa sitten. Samalla kuulimme, että Nurmeksen Yrittäjissä on peräti 158 jäsentä.

Yrityksellä ja kunnalla on useita sidoksia. Kunta on yrityksen kotikunta. Kunta voi olla asiakas tai kumppani. Kunta on markkinatoimija. Kunta tuottaa infrastruktuuripalveluja. Kunta tarjoaa työntekijöille palveluita ja toimii asumiskuntana. Itse henkilökohtaisesti pidän yritysten roolia erittäin merkittävänä, koska vain niissä työpaikat lisääntyvät. Valtio ja suuyritykset näet vähentävät työntekijöitään. Yritysten rooli kumppaneina palvelutuotannossa on myös kaupungin kannalta tärkeää.

Asian pihvi on siinä, että Nurmeksenkin päätöksenteossa vaikutukset yrityksiin ja yrittäjiin tulisi arvioida jo etukäteen. Esimerkiksi katuremontti, liikuntahallin rakentaminen tai kansallispuiston perustaminen ovat asioita, joiden yritysvaikutuksia on hyödyllistä arvioida. Virkamiehet arvioivat näitä vaikutuksia päätösesityksiä valmistellessaan. Luottamushenkilöt puolestaan arvioivat päätöksiä tehdessään ovatko vaikutukset toivottavia.

Yritysvaikutusarvioinnin kautta vuoden yrittäjyyskunta haluaa kehittyä vielä yritysystävällisemmäksi. Tätä kautta yritykset kokevat Nurmeksen kaupungin yritystoiminnalle myötämieliseksi sijaintipaikaksi. Yritysvaikutusten systemaattinen arviointi auttaa parantamaan myös kunnan elinkeinoilmapiiriä. Nurmeksen kaupungin kannalta kysymys on myös proaktiivisuudesta: yritysmyönteinen kaupunki ennakoi toimiensa vaikutuksia yrityskenttään.

Tuumasimme tapaamisessa muutakin: Yrittäjien ja kaupungin ensimmäinen aamukahvitilaisuus on torilla 5.9.2012 Yrittäjän päivänä. On pelkästään hyväksi, että yhteydenpito kaupungin ja yrittäjien välillä on säännöllistä.

Minulla on se käsitys, että Nurmeksen kaupungilla on tahtoa yritysvaikutusten arviointiin. Siitä kaikki alkaa. Ensimmäinen käytännön askel on se, että kaupungin johtoryhmän jäsenet sitoutuvat omassa työssään arvioimaan päätösten yritysvaikutuksia. Pitkäkin matka aloitetaan ottamalla ensimmäinen askel, kuten kiinalainen sananlasku sanoo.

Ylä-Karjalan kansallispuisto

Kuulimme äskettäin merkittävän uutisen. Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri esittää Ylä-Karjalan kansallispuiston perustamista. Puiston pinta-ala olisi 4339 hehtaaria. Puisto olisi ennen kaikkea erämaajärvien puisto eli se pitäisi sisällään mm. Mujejärven ja Talasjärven sekä Uuronrotkon. Puistorajauksen sisällä on myös paljon luonnontilaisia soita, joten metsätalouden panostukset Metsähallituksella ja metsäyhtiöillä eivät valuisi tämän takia hukkaan. Pidänkin kansallispuiston perustamista mahdollisena.

Mujejärvellä on ainutlaatuinen historia idän ja lännen välissä. Kylän historiaa on juuri taltioitu ansiokkaasti kyläkirjaan. Uskon, että tästä historiasta voitaisiin ammentaa sisältöä myös kansallispuistoon. Perinnerakentaminen voisi myös olla yksi puiston teemoista.

Pidän kansallispuistoehdotusta mielenkiintoisena ja tutkimisen arvoisena. Kansallispuiston syntymistä edesauttaa alueella jo osin valmiina olevat retkeilyreitit ja palvelurakenteet, joiden kunnossapidon uskon olevan parempaa kansallispuiston statuksen alla. Toteutuessaan kansallispuisto tuo lisäarvoa Ylä-Karjalan matkailulle ja elinkeinoelämälle. Kansallispuiston perustaminen ei kaatuisi ainakaan valtion rahapulaan.

Kansallispuistoilla on merkittäviä positiivisia talousvaikutuksia. Esimerkiksi Kolin kansallispuiston tulovaikutus on 5,6 miljoonaa euroa vuodessa ja kokonaistyöllisyysvaikutus on 74 henkilötyövuotta. Negatiivisia talousvaikutuksia tulee metsätalouden tulojen ja metsästystulojen vähenemisestä. Vaikutukset tulee laskea oikein ja tasapuolisesti. Ylä-Karjalan kansallispuisto ei ole uhka nykyisille kansallispuistoille. Puisto toisi Nurmekseen kerrannaisvaikutuksineen 10-15 miljoonan euron sysäyksen, siitä valtion rahaa olisi noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Nurmeksen kaupungille asiasta ei vielä ole tehty virallista esitystä, mutta paikalliset toimijat ovat pitäneet allekirjoittanutta ajan tasalla. Minulle asia ei tullut yllätyksenä. Paikallistasolla asiasta pitää nyt käydä osallistavaa ja monipuolista keskustelua. Metsätalouden ja paikallisväestön intressit kuuluu huomioida hyvin laissa, jolla kansallispuisto perustetaan. Nurmeksen kaupungin näkökulmasta tämä asia olisi mitä parhain kohde testata yritysvaikutusten arviointia Nurmeksen kaupungin päätöksenteossa. Siksi monipuolisia kansallispuiston vaikutukset ovat suuntaan jos toiseen.

Keskustelin kansallispuistosta Metsähallituksen johtoryhmän kanssa viime tiistaina. Heidän mukaansa esityksiä uusista puistoista on tullut 16 kpl, ja uusia puistoja voisi tulla Suomeen yhteensä 3-4. Olipa kiva tavata entisiä työkavereita pitkästä aikaa. Minähän tein 14-vuotisen työuran Metsähallituksessa eri tehtävissä mm. suunnittelupäällikkönä ja Itä-Suomen kiinteistöpalvelujen aluejohtajana. Tähän jos mihin sopii loppuun sanonta: ”Ympäri mennään, yhteen tullaan”.

Aikuiskoulutuksesta ammattikorkeakoulujen pelastus?

Ammattikorkeakoulut ovat nyt Suomessa kovassa puristuksessa. Vuosille 2012–2015 kohdistuu useita asioita samanaikaisesti, jotka kiristävät koulujen taloutta. Tärkeimmät asiat näistä ovat työllisyyskoulutusten vähentyminen, valtion yksikköhintakorvausten jäädytykset, aloituspaikkojen leikkaukset sekä lisäsäästötavoitteet. Moni ammattikorkeakoulu menettää tuloistaan 20–25 prosenttia lähivuosina.

Kehitys oli nähtävissä jo keväällä 2011 selvästi: tulot alkoivat laskea. Otinkin asian esille useaan otteeseen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sisäisessä hallituksessa, jonka jäsen olen. Reagointi on kuitenkin ollut hidasta kautta maan. Mikä nyt neuvoksi?

Itse uskon siihen, että aikuiskoulutus voisi olla ammattikorkeakoulujen yksi pelastus. Meillä Pielisen Karjalassa on erittäin hyvät kokemukset maakuntakorkeakoulusta sairaanhoitajien ja tradenomien koulutuksessa. Näin oman seutukunnan ”porrasnostin” toimii ja ihmiset voivat opiskella työnsä ohessa ja valmistumisen jälkeen siirtyä vaativimpiin tehtäviin. Erityisesti tradenomit muodostavat elinkeinoelämän ja palvelualan keskijohdon selkärangan. PIKES teki aloitteen vuonna 2008 maakuntakorkeakoulun käynnistämisestä Pohjois-Karjalassa. Loppu onkin ollut menestystarinaa.

Nuorisoikäluokkien pieneneminen näkyy jo maakuntakeskuskaupungeissakin, jonne ammattikorkeakoulut ovat rakentaneet isoja kampuksia tai tehneet kalliita vuokrasopimuksia. Toimitiloista tuleekin keskeinen elementti ammattikorkeakoulujen tuottavuusohjelmissa. Aikuiskoulutus, etäopetus ja hyvät kumppanuudet vähentävät toimitilakuluja merkittävästi. Henkilöstön osalta haasteet ovat samankaltaisia: opetuksen ohella opettajilta toivotaan työelämän kehittämistaitoja tai hankeosaamista.

Henkilökohtaisesti uskon, että ammattikorkeakoulut selviävät tästä ”urhon hypystään”. Kouluilla on reaalinen tarttumapinta maakuntiin ja yrityselämään. Kumppanuuksien kautta ne saavat myös omaan toimintaansa uutta näkökulmaa. Yksi asia on kuitenkin varma: koulujen johtamiselta vaaditaan entistä enemmän ammattimaisuutta. Johdon kyvykkyys on myös ammattikorkeakoulujen tärkein menestystekijä.

Kesänurmeslaisilta kuultua

Nurmeksessa on kesällä paljon kesäasukkaita, turisteja ja kävijöitä. Näiltä ihmisiltä saamme paljon uutta näkemystä ja palautetta. Tämän informaation avulla voimme kehittyä entistä paremmiksi.

Itse olen saanut paljon positiivista palautetta Nurmeksen kulttuuritarjonnasta, kesätorista ja toimivista palveluista. Nurmes-talon tarjonta saa myös kiitosta. Sisältö tuntuu siis olevan kunnossa. Monet kesänurmeslaiset soittavat rohkeasti kaupunginjohtajalle tai pistäytyvät kaupungintalolla. Tervetuloa toistekin!

Kesänurmeslaisina on paljon myös yrittäjiä ja johtavassa asemassa olevia henkilöitä. Näiltä olenkin saanut henkilökohtaisesti muutamia hyviä ”syttyjä”. Voi olla, että jotkut näistä johtavatkin lähivuosina uuden yritystoiminnan syntymiseen Nurmeksessa. Nurmeksen golf-kentällä tapaa myös ihmisiä, jotka pitävät käsissään yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tärkeitä lankoja.

Eniten parannusehdotuksia on tullut katujen ja teiden kunnosta sekä kaupungin tiedottamisesta kesäasukkaille. Kaupungin markkinointia ja tiedottamista pitääkin jatkossa kehittää päättäväisesti. Se ei ole ollut kaikilta osin iskussaan. Huomasin tuossa myös kesälomani aikaan, että aivan aiheesta valtuustomme puheenjohtajakin blogissaan oli kiinnittänyt huomiota samaan asiaan.

Kuntalaiset kertovat minulle myös epäkohdista. Jotkut meistä ovat kesän huumassa sortuneet myös oman käden oikeuden käyttöön: Teitä on suljettu, naapurin katiskoilla on käyty vieraalla veneellä ja polttopuita on epähuomiossa haettu naapurin pinosta. Nuoriso on polttanut kumia kadulla. Kuppi on läikkynyt.

Sateinen kesä ja Pielisen pinnan korkeus ovat myös arvaten puhuttaneet. Ihmiset ovat tyytymättömiä Pielisen säännöstelyn epäonnistumiseen. Positiivisia uutisia Pieliseltä ovat puolestaan olleet uuden risteilylaiva M/S Serenan tarjonta sekä muhkeat kuhasaaliit. Monet ihmiset ovat myös noteeranneet Jukolan Osuuskaupan onnistuneet uudistukset Bomban kylpylän rannassa. Monet veneilijät pitävät jo nyt Bomban kylpylän rantaa Nurmeksen oikeana matkustajasatamana.

Pääsääntöisesti Nurmes tuntuu kesällä näyttävän parhaat puolensa. Tätä kirjoittaessani paras ja kuumin kesä on vielä edessäpäin. Sääennusteet ovat näet paranemaan päin. Viikonloppuna kävin piipahtamassa Eestissä ja vein sinne Tohmajärveltä kaksi lupaavaa karhukoiranpentua Kelmin ja Iitun. Nämä vesselit ovat taatusti tulevia suurriistakoiria, ja nyt ne pääsivätkin riistarikkaalle työmaalle. Kun pääsimme pentujen kanssa perille Raikkulaan, niin Iitu hyppäsi ensitöikseen kultakala-altaaseen uimaan. Lämpömittari näytti 30 astetta plussaa ja heinäsirkat soittivat.

Likaista peliä jätteillä

Varkauden suunnalla pelataan jätepeliä, jonka lopputuloksena pohjoiskarjalaisista on tulossa jäterälssi eli pysyvä veronmaksaja. Leppävirran kuntaan ollaan näet suunnittelemassa Riikinnevan ekovoimalaitosta, jonka polttoaineena on jäte. Laitos maksaa ÅF-Consult Oy:n arvion mukaan 118 miljoonaa euroa. Hankkeen suunnittelussa on monta asiaa pielessä.

Kompuroinnin huippuna on laitoksen taloudenpidon suunnittelu, jonka mukaan laitos myisi Varkauden kaupungille kaukolämpöä 185 700 MWh vuodessa hintaan 28 €/MWh (alv 0 %). Hinta on 12–18 €/MWh alle käyvän markkinahinnan. Laitoksen yhtenä osakkaana on Jätekukko Oy 22,5 %:n osuudella. Nurmeksen kaupunki on puolestaan Jätekukon osakkaana 4,5 %:n osuudella. Tällä matematiikalla me nurmeslaiset tukisimme varkautelaisia 28 000 eurolla vuodessa lämmön hinnassa. Joensuulaisten vastaava tuki olisi yli 220 000 euroa vuodessa. Kyseessä on merkittävä tulonsiirto. Pohjois-Karjalan maakunta maksaisi Puhas Oy:n ja Jätekukko Oy:n kautta laitoksen 30 vuoden pitoaikana Varkaudelle tukea noin 11 miljoonaa euroa. Tämän päälle vielä pitää huomioida hankkeen rahoituskulut eli lainarahan korko. Että silleen!

Edellä mainittuun lämmön toimitukseen liittyy myös se, että laitosta suunnitellaan Varkauden toiveiden mukaan alamittaiseksi eli jatkuvalta teholtaan vain 51 MW:n laitokseksi. Alitehoinen laitos tuottaa vähän lämpöä ja sähköä suhteessa polttoaineen määrään. Laitoksen tuloista tuli jätteen porttimaksuista 35 %, lämmön myynnistä 32 %, sähkön myynnistä 30 % ja metallin myynnistä 3 %. Kun hanketta markkinointiin osakkaille talvella 2012, puhuttiin vielä 30 euron porttimaksusta. Nyt ollaan jo 40 eurossa, mutta tämä on vasta alkua, koska…

Talouslaskelmista on löytynyt muitakin puutteita, jotka olen ottanut esille myös Jätekukon hallituksessa 15.6.2012. Lainojen lyhennykset ovat tuloslaskelman sisällä (mm. verot unohtuneet), ja käyttöpääomaa ei ole huomioitu laisinkaan eli suunnitelma vuotaa tuloksen osalta 1,5 M€ vuodessa ja pääoman osalta peräti 15–20 M€. Kun nämä ”puutteet” huomioidaan, niin porttimaksuun on painetta n. 10–15 €/tn. Tämän tiedon valossa, kun laitos on valmis, ollaankin porttimaksun osalta jo tasolla 65 €/tn. Lisäksi on huomattava se, että lämmön määrä ja hinta eivät siis voi joustaa ylöspäin ja että sähkön hintakehitys on epävarma. Porttimaksun päälle pitää laskea Jätekukon pääomakulut ja kuljetuskustannukset. Tästä päästäänkin jo rätinkini mukaan hintaan 85 €/tn.

Tästä ratkaisusta on siis tulossa kallis myös osakkaille. Jätekukon osalta tuskaa lisännee se, että koko investointi jouduttaisiin kaiken kukkuraksi rahoittamaan lainarahalla sekä oman että vieraan pääoman osalta. Esimerkiksi Nurmeksen kaupungin osalta oman pääoman osuus olisi noin 300 000 euroa ja vieraan pääoman osuus noin 900 000 euroa. Kovia lukuja tässä kuntatalouden tilanteessa.

Sopan taustalla on Storan Enson tehtaiden lakkautus Varkaudessa. Yhtiöhän on nykyinen lämmöntoimittaja Varkauden aluelämmölle n. 90 prosentin osuudella, ja sopimuksessa on vain 18 kk:n irtisanomisaika. Varkauden alueen saatua ÄRM-statuksen tämänkaltaisen jätevoimala-hankkeen suunnitteluun on saatu julkista tukea. Mutta tässä ei vielä kaikki: valmisteluhanketta vetää Janne Kuronen, joka on siviilissä Varkauden kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Tällainen valmistelutapa aiheuttaa oikeutetusti paheksuntaa yli maakuntarajojen.

Koko jutun kruunaa osakkaiden suunnitelma tehdä laitoksesta ns. suorahankintapäätös jo syyskuun lopulla. Ei muuten onnistu. Viisaudellahan sanotaan sentään olevan jotkut rajat, mutta hulluudella ei tunnu olevan mitään rajoja…

Malli C

Sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakenneryhmä suosittelee väliraportissaan (25.6.2012) kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämismalliksi mallia C. Tuskin olen ainoa kuntajohtaja Suomessa, joka pohtii nyt mitä tämä malli C tarkoittaa.

Malli C olettaa Suomessa olevan lähivuosina noin 150 kuntaa. Näiden kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty 25–35 kunnan tai sote-alueen toimesta. Nämä vastuutoimijat tuottavat laajennetun perustason palvelun ja merkittävän osan myös erikoissairaanhoidosta. Tavoitteena on synnyttää uusille vastuuorganisaatioille laaja, uudenlainen palvelukokonaisuus, joka vastaa mm. ikääntymisen ja syrjääntymisen nykyhaasteisiin. Vain vahvimmat nykykunnat voisivat itse vastata tästä työryhmän hahmottelemasta sosiaali- ja terveydenhuollon perustasosta.

Malli A olisi rakentunut 70 kunnan varaan, mutta tämä ei liene realismia kuntakentän nykytilanteessa. Malli B olisi ollut ns. ”piirimalli”, jonka tuloksena Suomeen olisi syntynyt 12–17 sote-aluetta. Näissä malleissa A ja B sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteen kytkeminen olisi jäänyt vähälle huomiolle. Uskon tämän olleen syy siihen, miksi työryhmä kallistui juuri mallin C kannalle.

Olennainen asia mielestäni on se, että työryhmä mainitsee päivystyksen ja poliklinikoiden olevan näissä sote-alueissa. Tämä asia vaikuttanee ihmisten arkeen eniten. Toinen tärkeä johtopäätös on se, että päätöksenteko siirtyy pieniltä ja keskikokoisiltakin kunnilta pois yhteistoimintarakenteisiin, jotka eivät ole nykyisten kuntayhtymien tyyppisiä, vaan tavalla tai toisella keskuskaupunkivetoisia. Malli C:ssä ei ole kunnan ja sote-alueen välistä hierarkiaa suhteessa erityisvastuualueisiin eli ervoihin.

Malli C tarjoaa kansalaisille täydennyksenä sähköisiä palveluita (esim. omahoito), liikkuvia palveluita (esim. laboratoriokokeet), kotiin tarjottavia palveluita (esim. kotihoito) ja lähellä tarjottavia palveluita (esim. neuvola). Malli C:ssä suuri joukko nykyisiä tiloja esimerkiksi terveyskeskuksissa jää vaille käyttöä.

Aikataulullisesti valtiovalta näyttää tähtäävän muutoksissa vuosiin 2015–2017. Tähän viittaa mm. paras-puitelain velvoittavuus jopa vuoden 2014 loppuun. Tällä tulkinnalla valtio haluaa torpata joidenkin kuntien irtiotot lyhyeksi väliajaksi ennen tätä suurta sote-uudistusta. Tämä on mielenkiintoinen tulkinta valtiovallalta: vuosien 2013 ja 2014 aikana elettäisiin siis sekä puitelain että uuden rakennelain ristiaallokossa. Puitelaki säätelisi sote-palveluita ja rakennelaki uuden kuntarakenteen muodostumista.

Malli C tuo Pohjois-Karjalaan 1-2 sote-aluetta, mutta ei yhtään enempää. Pidän jopa todennäköisenä yhden sote-alueen syntymistä. Toisessa sote-alueessa mentäisiinkin sitten nykyisen maakuntarajan yli joko pohjoisessa tai etelässä. En käy tässä heittämään arpaa kummassa.