1.3.2013

Crowdsourcing

Joukkoistamisesta eli talkoistamisesta (crowdsourcing) on tullut sosiaalisen median (some) yksi valtavirtaus. Tällä termillä tarkoitetaan sitä, että meidät sosiaalisen median käyttäjät on valjastettu raportoimaan asioista sosiaaliseen mediaan. Näin on siirrytty vallan kolmiopin ajasta kansalaisjournalismin aikaan. Meillä on tähän tehokkaat työkalut: kännykkäkamera, twitter, youtube ja facebook.
Olen pohtinut tätä ilmiötä, ja olen löytänyt siitä sekä hyvää että huonoa. Hyvää on se, että tiedotus on tasapuolistunut. Ihmisiä ei voi enää nykyään pitää uutispimennossa. Medioiden koko- ja valtasuhteet ovat myös tasoittuneet. Crowdsourcing on myös helpottanut median työtä, koska media seuraa sitä tarkasti esimerkiksi suuronnettomuuksissa. Hyvää on myös se, että twitter ei tukkiinnu kuten esimerkiksi nettisivujen helposti käy. Näin esimerkiksi ulkomailla olevat suomalaiset matkailijat eivät jää tiedotusumpioon. Joukkoistaminen on valjastettu myös hyötykäyttöön esimerkiksi sähkölinjojen vikojen paikantamisessa: särkyneestä linjasta otetaan kuva ja se lähetetään verkkoyhtiölle. Sovellus siirtää siinä samalla myös kuvan sijaintitiedot.
Huonoa on puolestaan se, että visuaalisuus on saanut ylivallan sisältöön nähden: hyvät kuvat esimerkiksi onnettomuuspaikoilta tai live-youtubet ovat haluttuja. Kuva on korvannut tekstin uutisen ytimessä. Toinen ongelma on sirkulaatio eli saman tiedon, ja usein myös väärän tiedon, kiertäminen mediasta toiseen, koska copy-paste on helpompaa kuin kokonaan uuden tekstin tuottaminen. Ongelmaksi voitaneen laskea myös tiedotuksen tunteellistuminen: tunteet ovat vahvemmin mukana uutisoinnissa ja uutiskuvissa. Toisaalta tunteellistuminen parantaa viestin läpimenoa vastaanottajan päässä.
Mitä me voisimme oppia kunnissa tästä ilmiöstä? No ainakin sen, että sosiaalinen media on oikeasti myös tiedotuskanava ja tietolähde sitä taitavasti käyttävälle. Toinen tärkeä oppi on se, että kunnilla, myös Nurmeksen kaupungilla, pitää olla paljon hyvää visuaalista kuvamateriaalia. Kolmas asia voisi olla se, että kunta voi myös itse ”somen” avulla lisätä yhteisöllisyyttä ja käyttää somea myös kunnan markkinointiin.
Koko jutun voisi myös tiivistää siihen johtopäätelmään, että ihmiset seuraavat mieluummin ihmistä kuin organisaatiota.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.