Susi lampaan vaatteissa

Kaupunkimme on elänyt pari viimeistä vuorokautta surun vallassa. Tätä kirjoitettaessa on kulunut minuutilleen kaksi vuorokautta Rautavaaran tuhoisasta liikenneonnettomuudesta.

Olen kohdannut näiden kahden vuorokauden aikana monta sutta lampaiden vaatteissa. Toimittajien verenhimo on ollut kyltymätön. Olen joutunut puuttumaan peliin monta kertaa. Niin epäasiallisia ja epäystävällisiä ovat olleet. Surulle ei ole meinannut jäädä tilaa. Kaupungin työntekijöiden työtä on häiritty. Samaa on kuulunut seurakunnasta.

Nurmeksen kirkossa päättyi hetki sitten muistotilaisuus, jossa myös itse olin. Siellä kohtasin kirkon keskikäytävillä kaikkein pahimman suden. Iltalehden toimittaja oli verhonnut itsensä itkeväksi ja surevaksi nuoreksi naiseksi, joka yritti lypsää seurakunnan edustajilta ja minulta tietoja onnettomuuden uhreista. Kehotin tätä sutta jättämään meidät rauhaan ja poistumaan paikalta. Hyi olkoon!

Meidän oma organisaatiomme ja seurakunta ovat toimineet oikein. Asiakkaamme tietosuoja on aukoton emmekä myöskään kerro ketkä ylipäätään ovat asiakkaitamme. On oikein, että myöskään minä en tiedä. Näin tietosuoja toimii julkisissa palveluissa.

Eräs toimittaja väitti minulle kiven kovaan, että tämän uutispäivät tärkein aihe on lapsiperheiden kunnilta saamat palvelut. Minä vastasin hänelle ystävällisesti ja kerroin, että en pysty tyydyttämään tämän toimittajan uutisnälkää. Kehotin häntä kiertämään kaupunkimme kaukaa. Osasi viisaasti häipyä langoilta.

Nurmeslaisille oli samana iltana vaihtoehtoja mistä valita: surutyö tai maailman hauskin mies. Kukin pystyin tekemään oman valintansa. Elämänhän on jatkuttava pelottomana. Emme saa lamaantua kuoleman edessä. Silti meillä on oikeus suruun ja turvan hakemiseen esimerkiksi Jumalan läheltä.

Tämä päivä on ollut pitkä ja karikkoinen. Olen jo nyt tehnyt töitä 13 tuntia yhteen putkeen. Eilen työskentelin 14½ tuntia peräkkäin. Seuraavaksi on levon aika.

Paljo tutkistelu väsyttää ruumiin

Isossa kirjassa sanotaan osuvasti: Poikani, ota varoituksesta vaari; paljolla kirjaintekemisellä ei ole loppua, ja paljo tutkistelu väsyttää ruumiin (Saarn 12:12).

Olen viime viikkoina väsyttänyt ruumiini ja silmäni paljolla tutkistelulla. Luettavaa on ollut paljon. Näinä kuukausina Suomen kunnissa tehdään paljon kirjoja ja loppua ei näy: talousarviokirjoja, säästökirjoja, kuntaliitoskirjoja ja sotekirjoja. Kirjojen parissa pitää ponnistella paljon. Tietoa pitää etsiä, omaksua, lajitella, yhdistellä ja arvioida. Lopuksi pitää tehdä johtopäätöksiä.

Oikean tiedon löytäminen ja varmistaminen on tärkeää. Nykyisenä nettiaikana tieto löytyy liian helposti ja sitä luulee liian usein oikeaksi. Silloin on tarkempi perehtyminen paikallaan. Erityisen haastavaa nykyajassa on rakentaa tiedon pirstaleista ehjiä todellisuuksia ja tulevaisuuskuvia. Näinä aikoina kylmän viileälle pohdinnalle on erityisen suuri tilaisuus.

Kaikkein tärkeintä on oikeiden johtopäätösten tekeminen. Mitkä ovat ennusteet ja millainen on tulevaisuus? Tarkasteluhetkeä kuvaava tietoa on jo vanhaa. Asioiden kulun ajattelu nykyhetkestä eteenpäin on toimeenpanon ehdoton edellytys. Nopeasti sutaistun suunnitelman toimeenpano on aina kivuliasta.

Väsynyt ruumis tarvitsee vastapainoksi raitista syysilmaa ja liikuntaa luonnossa. Siellä mieli ja silmät lepäävät. Samalla aivojen kuormitus kevenee ja stressitaso laskee. Sen jälkeen voi taas innoilla jatkaa tutkistelua. Paljolla kirjaintekemisellä ei näet ole loppua!

Mistä löytyy uuden soten menokuri

Suomen kunnat ovat tarkkoja rahan käyttäjiä. Kunnat käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluihin (sote) vähemmän rahaa, kuin niiden laskennallisesti tulisi käyttää. Ne pitävät siis menokurin ohjaksia käsissään. Kunnat maksavat Itä-Suomessa omista sotemenoistaan noin 55 prosenttia ja valtio maksaa 45 prosenttia. Jatkossa nämä prosentit lähestyvät toisiaan.

Uuden sotelain voimaantulon jälkeen kuntien keinot soten menokurin hillintään vähenevät. Kun eduskunta hyväksyy uuden sotelain, niin soten miljoonapiirin saavat oikeuden laskuttaa kaikkia alueensa kuntia samalla euromäärällä per asukas. Laskutuksen perusteena ei siis ole kysyntä tai tarve, vaan uuden valtionosuusjärjestelmän laskentatekijät. Esimerkiksi Nurmeksen kaupungin vuosilasku kasvaisi jopa noin 1,2 miljoonaa euroa. Kuinkahan paljon parempaa palvelua me saamme, kuin mitä itse tarvitsemme?

Mistä löytyy uuden soten menokuri, ja kenen intressissä tämä menokuri on? Asiasta on syytä olla huolissaan, koska soten miljoonapiirien ohjauksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö, jolla on vähän omia näyttöjä menestyksekkäästä talousohjauksesta. Esimerkiksi ministeriön oman alan erikoisyksikkö THL on paisunut jo 1300 hengen asiantuntijaorganisaatioksi.

Kuntien menokurin ytimessä ovat tuottavuusohjelmat. Esimerkiksi meillä Nurmeksessa soten osalta tuottavuusohjelma on vuosina 2015–2018 yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Valtion budjettiriihessä Stubbin hallitus otti käyttöön erikoisen instrumentin eli soten budjettirajoittimen arvoltaan 650 miljoonaa euroa. Mutta kun katsomme asiaa suurennuslasilla, niin huomaamme että tämä pitää lisätä entisen miljardin rakennepaketin päälle, ja asian toimeenpanovastuu on kunnilla itsellään. Kuntien on siis itse etsittävä säästöjä yhteensä 1 650 000 000 euron arvosta. Samanaikaisesti esimerkiksi Pohjois-Karjalan kuntien osalle on yhteensä lankeamassa jopa 42 000 000 euroa suurempi soten vuosilasku.

Minä näen menokurin ytimessä matalan sotelaskun lähtötason, kannustavan sotetuotantomallin käyttöönoton ja valtakunnallisen budjettirajoittimen, jonka kestävä taso on tämänhetkisen kuntatalouden vinkkelistä vain 1 % vuodessa. Deflaation kuilun partaalla oleva Suomi joutuu totuttelemaan myös miinusmerkkisiin ”kasvuprosentteihin”. Siinäpä menokuria kerrakseen…

Itä-Suomen Teknologiasäätiö

Hyvä lisääntyy jakamalla. Itä-Suomen Teknologiasäätiö (ISTS) on toiminut 39 vuotta. Minulla on ollut kunnia olla säätiön hallinnossa jo 11 vuotta, josta 5 viimeistä vuotta hallituksen puheenjohtajana. Säätiön toimialue kattaa neljä maakuntaa eli Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun.

Säätiön toiminnan tarkoituksena on apurahojen jakaminen teknistieteelliseen työhön ja kehittämistoimintaan sekä itäsuomalaisen innovaatio- ja teknologiaympäristön edistäminen ja tukeminen menestystuotteiden aikaansaamiseksi. Säätiömme taseen loppusumma on yli 680 000 euroa. Säätiö jakaa vuosittain apurahoina 70 000 – 90 000 euroa, ja säätiö on jakanut koko toimintahistoriansa aikana apurahoja miltei 3 miljoonan euron arvosta. ISTS:lle tehdyt lahjoitukset ovat muille yhteisöille tuloverotuksessa vähennyskelpoisia vähintään 850 euron ja enintään 50 000 euron suuruisena.

Nyt kun Savon ja Karjalan rajat ovat sulamassa, niin säätiömme on niin sanotusti ”potilaan ranteella”. Seuraamme aitiopaikalta Itä-Suomen teknis-taloudellista kehitystä ja oppilaitos- sekä korkeakoulumaailman muutosten tuulia. Hajanainen ja riitaisa Itä-Suomi tarvitsee nyt myönteisiä esimerkkejä ja yli maakuntarajojen ulottuvia rakenteita, jotka lisäävät keskinäistä luottamustamme. En näet ole täysin tyytyväinen omankaan maakuntaliiton toimintaan. Kun talo palaa, niin ei ole oikea aika sammuttaa maitolaituria.

Itä-Suomi tarvitsee teknisiä innovaatioita ja etenkin menestystuotteita. Siksi teknologiaympäristömme pitää olla kunnossa. Itä-Suomessa eräs pullonkaulatekijä on teknis-taloudellisen opetuksen vähyys. Yritystoimintahan on tuotannontekijöiden yhdistämistä. Onneksi itäisessä Suomessa on Lappeenranta, jossa on tämän alan hyvätasoista koulutusta. Yrityksen liikkeellelähtö kestää 2-4 vuotta. Tunkeutuminen uusille markkinoille kestää 4-6 vuotta ja uuden sertifioidun tuotteen kehittäminen kestää 6-8 vuotta.

ISTS on löytänyt paikkansa itäsuomalaisessa kentässä. Uskon ja toivon, että Itä-Suomen teknis-taloudellinen kehitys kiihtyy suurten kaupunkien löytäessä toisensa paremmin.

Tekemisen meininkiä

Tämä kesä on ollut Nurmeksessa maanrakennustöiden osalta vilkkain sitten 1970-luvun rakentamisen kulta-aikojen.

Olen saanut autoilijoilta, konemiehiltä ja maanrakennusyrityksiltä paljon kiitosta tästä kaupungille.  Syynä tähän hyvään tilanteeseen ovat kaupungin mittavat infrahankkeet (Jaakkolantie, Voimatie, Kirkkokatu ja KME:n bioenergiakentän rakentaminen, sähköjohtojen siirtotyöt maan alle (PKS) ja laajakaistan rakentaminen (Pielisen verkko-osuuskunta). Myös vesihuollon uusimistöitä tehdään normaalikesää enemmän.

Vilkas kesä näkyy myös työttömyysprosentissa. Nurmeksen työttömyys (12,5 %) on maakunnan alhaisimpia. Ensi viikolla alkaa myös Porokylän päiväkodin rakentaminen, joka on kahden miljoonan euron työmaa. Nyt onkin hyvä aika toteuttaa julkisia rakennushankkeita. Myös metsäalan korkeasuhdanne jatkuu edelleen ja pyörät pyörivät ennätystahtia.

Ensi viikon työkalenterissani on minun ilokseni myös kutsu 40-vuotisjuhliin. Koneurakointi S. Kuittinen Oy täyttää 40 vuotta. Yritys on Nurmeksen kolmanneksi suurin yksityinen työnantaja työllistäen yli 80 henkilöä. Meillä on kaupungissa paljon hyviä yrittäjiä, ja Kuittisen Simo on yksi parhaista ”Primus inter pares”. Ajatellessani yritystemme tärkeyttä kaupungillemme olen liikutuksen rajamailla.

Nurmeksen satama-alueen kohentamisesta olemme saaneet myös paljon kiitosta. Väki on viihtynyt helteillä veden ääressä. Ovathan Nurmeksen pintavedet olleet tänä kesänä Suomen lämpimimpiä. Kolttosiakin on tehty, mutta rikoksen ja rangaistuksen tasapaino on säilynyt.

Meillä Nurmeksessa on tekemisen meininki. Olen ylpeä saadessani johtaa tällaista toimeliaiden ihmisten kaupunkia.