Puhe Kaatuneitten muistopäivänä 19.5.2013 Nurmeksessa

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, puolisot, kaatuneiden omaiset, hyvät naiset ja miehet!

Tänään toukokuun kolmantena sunnuntaina kokoonnumme Suomessa 622 sankarihaudalle muistamaan sankarivainajiemme elämää ja tekoja. Heidän verensä virtaa myös meidän suonissamme.

Meillä Suomessa tehtiin kansainvälisesti ajatellen poikkeuksellinen päätös, kun taistelukentälle kaatuneet sankarivainajat päätettiin tuoda haudattavaksi kotiin, omaan kirkkomaahan. Kaveria ei todellakaan jätetty.  Edes oman hengen uhalla, monet sankarivainajat kaatuivat näet hakiessaan kaveria kotiin. Kaikesta tästä osoituksena ovat sankariristeissä olevat 93 000 nimeä. Yksikään nimi niistä ei ole turha.

Suurella sydämellä hoidetut sankarihautausmaat ovat näkyvä osa veteraanien perintöä. Ne ovat historiankirjoja, joita me heidän jälkeensä tulevat sukupolvet voimme lukea. Kevään uudet ylioppilaat käyvät lakkiaispäivänä sankarihaudoilla monilla paikkakunnilla. Toivon tämän hienon tavan jatkuvan tulevaisuudessakin.

Ajatuksissamme ovat myös ne maamme puolustajat, jotka jäivät Karjalan korpiin ja vainioille, monia heistä on myöhemmin tuotu sieltä kotimaan multiin siunattavaksi.

Pidän merkittävän asiana myös vuoden 1992 valtiosopimusta Venäjän kanssa, jonka nojalla sotavainajien muiston vaalimisyhdistys huoltaa myös luovutetuille alueille jääneitä sankarihautausmaita, kenttähautausmaita ja yksittäisiä kenttähautoja.

Hyvät kuulijat. Nurmes on aina sijainnut idän ja lännen risteyskohdassa. Meillä, jos kenelle, kaatuneitten muistopäivä on aina ollut merkittävä asia. Vainajien muiston kunnioittamisen ohella kaatuneitten muistopäivän alkuperäisenä tarkoituksena oli edistää kansallista sopua ja yksimielisyyttä. Kansallinen yksimielisyys – olipa sitten kysymys Suomen tai Nurmeksen mittakaavasta – on ainoa menestyksen tae. Nurmeksen päättäjillä onkin lähivuosina edessään kunnallishistorian isoja päätöksiä. Ehkäpä vielä isompia kuin 40 vuotta sitten tehty maalaiskunnan ja kauppalan yhdistyminen. Nyt on kysymys Pielisen Karjalan elinvoimasta ja palveluista. Nurmeksen yksimielisyys voi tuottaa hyvää koko seudulle.

Haluan päättää puheeni kuuluisaan talonpoika Kyösti Kallion 5. toukokuuta 1918 Nivalan kirkossa pitämään ns. sovintopuheen sanoihin: ”Meidän tulee rakentaa sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia ja valkoisia, vaan isänmaataan rakastavia suomalaisia. Suomen tasavallan kansalaisia, jotka tuntevat kaikki olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.”

Uusi strategia loppusuoralla

Nurmeksen kaupungille laaditaan uusi strategia vuosille 2013–2016. Strategian nimi on ”4U-Nurmes”. Nurmes tavoittelee vetovoimaisuutta, mikä on myös palvelulupauksemme. Uuden strategian laadinta on nyt jo loppusuoralla. Kaupunginhallitus ottaa kantaa asiaan 20.5. ja kaupunginvaltuusto sitten seminaarissaan ja kokouksessaan 23.5. Olemme myös aloittaneet naapurikuntien informoimisen etukäteen.

Ne kunnat, joilla ei ole ajantasaista strategiaa, ajelehtivat ajopuina. Asioita vain tapahtuu eikä asioita panna tapahtumaan. Ulkomaailmalta tulee enimmäkseen uhkia. Työajasta valtaosa menee ongelmien ratkaisussa. Tämän ohella tulevat sote- ja kuntarakenneratkaisut vaativat myös huolellista pohjatyötä.

Nurmeksen kaupungin tavoitteena on tarttua positiivisesti Pielisen Karjalan johtajuuteen kaikilla tasoilla. Olemme myös aktiivinen neuvottelija kunta- ja sote-rakenteen uudistamisessa. Lähitulevaisuudessa näemme Nurmeksen osana uusimuotoista Pielisen Karjalan kuntaa. Tärkein lähivuosien asia on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Nurmesta suuremmassa kokonaisuudessa.

Nurmeksen tavoitemielikuva on nuorekkaampi, nykyaikaisempi ja joustavampi kaupunki. Houkuttelemme kaupunkiimme uusia asukkaita ja uusia yrityksiä. Nurmeksen kaupunki haluaa vauhdittaa kehitystään sekä sisäisen kasvun että kuntaliitosten kautta. Emme enää jatkossa hyväksy väkiluvun vähenemistä.

Elinkeinoasioissa Nurmes kaavoittaa uusia teollisuusalueita ja suuntaa kehittämisen voimavaroja profiilialoille. Uusien asukkaiden saamisessa uudentyyppisten asuntoalueiden kaavoitus ja ylipäätään riittävä asuntotuotanto ovat avainasemassa. Nurmes haluaa hyödyntää täysimääräisesti positiivisen yrityskulttuurin ja hyvän vireen.

Uusi toimintatapamme näkyy myös parempana viestintänä ja markkinointina. Nurmeksen graafinen ilme uudistetaan. Lähestymme kesämökkiläisiä ja tulomuuttajia systemaattisemmin. Tuomme paremmin esille Nurmeksen tarjontaa niin työn kuin vapaa-ajan osalta.

Panemme suurta huomiota strategian rivakkaan toimeenpanoon, jotta asetetut tavoitteet täyttyvät. Tärkein aika tehdä päätöksiä on juuri nykyhetki. Liian aikaisin tai liian myöhään tehdyt päätökset ovat näet tehottamia tai jopa vahingollisia.

Kanarialle vai Nurmekseen?

Nurmeksen kaupunki oli kuuden nurmeslaisen muun toimijan kanssa ERÄTAIKA-messuilla Kuopiossa. Esittelimme siellä kaupunkiamme, meidän palveluja ja nurmeslaista osaamista. Messuilla kävi 36 000 innokasta vierasta. Me saimme 850 kontaktia yhteistietoineen ja eriteltyine kiinnostuksen kohteineen. Myös pääministeri Jyrki Katainen viihtyi osastollamme 15 minuuttia.

Nurmes kiinnosti messukävijöitä. Kaupunkimme tunnettuus ”Savon maalla” tuntuu olevan jo entuudestaan varsin hyvä. Nurmeksen monet hyvät yritykset ja niiden tuotteet olivat tuttuja messuvieraillemme. Minulle oli suuri ilo olla itse esittelemässä kolme päivää vieraille Sastan, Teseman, Pielispakarin, PK-Levyn (Porin Matti -kaminat), Hyvärilän nuorisokeskuksen ja PIKES:in toimintaa.

Itse yllätyin siitä, miten moni tunsi Nurmeksen nimenomaan elinvoimaisena yrityskaupunkina. Kukaan ei myöskään ehdotellut valojen sammuttamista viimeisenä. Monet vieraat saivat energiaa ja hyvää tuulta meidän osastoltamme. Yksi osastomme vetonauloista oli Nurmes-onnenpyörä, joka pyöri vinhasti tasatunnein.

Monet messuvieraat Pielisen Karjalasta olivat kotikunnasta riippumatta ylpeitä siitä, että Nurmes oli esillä messuilla. Saimme myös kiitosta osastomme ilmeestä ja laadukkaasta toteutuksesta. Messupäällikkö Erkki Kainulaisen mukaan osastomme oli messujen tyylikkäin. Messuporukkamme henki oli myös hyvä eikä vähiten meidän virkeiden Annen ja Tanjan ansiosta. Kaikkea muuta pystyimme kävijöille lupaamaan Nurmeksesta, mutta emme ”varmoja kaatoja”. Joskushan erämiehen kohtalona on myös pitkä päivä saalihiton, kuten Kalevalassa sanotaan.

Messujen potin räjäytti kuitenkin eräs nuori lapsiperhe, jolta sainkin luvan kertoa seuraavan tarinan: Perhejuhlilla mummo oli kysynyt 16-päiseltä suvun vierasjoukolta sitä, minne kukin haluaisi matkustaa, jos mummo maksaa kaikki viulut. Oli tullut vastauksia Kanariasta Thaimaahan. Mutta perheen pieni tyttö oli vastannut mummolle: ”Minä halua Nurmekseen!” Lopputulos oli se, että 15 suvun jäsentä matkusti Kanarialle, mutta tämä pieni onnellinen tyttö mummonsa kanssa Nurmekseen!

Tarina liikutti minua. Siksi halusin kertoa sen myös teille.

Uskoako kuntayhtymään vai vastuukuntaan?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen (SOTE) uudistaminen puhuttaa tällä hetkellä paljon. Kaikkein olennaisimman, mutta myös suurimmat ristiriidat, voidaan mielestäni tiivistää seuraavaan kysymykseen: Olemmeko kuntayhtymä-uskovaisia vai vastuukunta-uskovaisia?

Kuntayhtymän puolesta puhuvat jo käytännössä saadut näytöt laajan alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa. Etelä-Karjala ja Kainuu ovat esimerkkejä tästä. Valtakunnan politiikassa kuntayhtymillä on vahva kannatus erityisesti Keskustan riveissä. Vastuukuntamallista näyttöjä ei ole SOTE-sektorilla, mutta Suomen hallitus ja erityisesti Kokoomus uskovat vahvasti siihen. Vastuukuntamallista on jo kuitenkin positiivista näyttöä esimerkiksi aluepelastuslaitoksissa.

Kun itse ynnään kaiken tämän hetkisen tiedon yhteen, niin päädyn vastuukuntamallin kannattajaksi. Yksi asia joka vie ajatustani tähän suuntaan, on se, että erityisvastuualueille (ERVA) on kaavailtu juridisen oikeushenkilön asemaa ja käytännössä kuntayhtymän olomuotoa. Tästä puolestaan seuraa se, että kuntayhtymän jäseniä olisivat vastuukunnat, jotka järjestävät sote-palvelut.

SOTE-uudistuksen keskeisin peruste hallituksella tuntuu olevan kustannusten hillintä. Voidaan kuitenkin aiheellisesti kysyä, että kenen kustannusten hillintä? Valtion vai kunnan? Kunnan vai kuntayhtymän? Maakunnan keskuskaupungin vai pienen reunakunnan?

Meillä Pohjois-Karjalassa olemme itse ryhtyneet tuumasta toimeen ja päättäneet käynnistää koko maakunnan kattavan kuntarajariippumattoman sote-palvelutarveselvityksen. Tähän liittyy olennaisena lähtöolettamana ns. Turusen tikkataulu-mallin käyttäminen palvelurakenteen kuvaamisessa. Me Nurmeksessa olemme kaivaneet tämän mallin ”naftaliinista” jo viime kesän valtuustoseminaarissa ja olemme tämän mallin pohjalta käyneet vuoropuhelua valtion ja naapureiden kanssa.

Tässä vaiheessa näyttää siltä, että kuntarakenneuudistus on muuttumassa sote-vetoiseksi. Hyvää tässä on se, että sotesta ei tule pakopaikkaa kuntarakennemuutoksille eli sutta pakoon juostessa karhua ei tulekaan vastaan.

Ja lopuksi vielä se tärkein asia: Pielisen Karjalan kannattaa edelleen yrittää 20 000 asukkaan järjestämisväestöpohjaa. Tämä mahdollistaisi sosiaalipalvelujen järjestämisessä suuremman sanavallan. Tällöin meillä olisi Joensuun johtokoiran valjakossa myös Pielisen Karjalan veturi.

Pielisen Karjalaan uusi elinkeinostrategia

On taas aika piirtää yhdessä karttaa tulevaisuuteen. PIKES on näet käynnistänyt Pielisen Karjalan seudullisen elinkeinostrategian laatimisen. Tämä on jo kolmas yhteinen strategia.

Pielisen Karjalan nousu on ollut vuodesta 2006 lähtien häkellyttävää: kaikilla keskeisillä kehittämisen mittareilla mitattuna olemme nousseet Pohjois-Karjalan maakunnan keskiarvon yläpuolelle ja omaa väestöosuuttamme parempaan asemaan. Keskeinen selittäjä tähän on ollut ilmapiirin kohentuminen ja PIKES:in torhakas työ seutukunnan eteen. Muu maakunta ja media sen mukana ovat ihmetelleet menoa.

Strategian tärkein vaikutus toteutuu siinä, minne voimavaroja jatkossa suunnataan. Strategisen ajattelun perustahan on mobiilien voimavarojen uudelleen suuntaaminen. Pitää myös muistaa, että PIKES on tehokas vipuvaikuttaja: Valtimon, Lieksan ja Nurmeksen sijoittama euro tuottaa PIKES:in kautta 7 muuta euroa lisää panoksia kehittämiseen.

Missä sitten on Pielisen Karjalan tulevaisuus? Uskon sen olevan ennen kaikkea teollisuuden uusiutumiskyvyssä. Meillä Nurmeksessa tämä uusiutumisen voima näkyy tällä hetkellä elintarviketeollisuudessa, metalliteollisuudessa ja vihreässä energiassa. Lieksassa isot teollisuusyritykset ovat myös onnistuneesti uineet yleistä virtaa vastaan ja vahvistaneet omia asemiaan.

Pielisen Karjalan suurimmat haasteet liittyvät yksituumaisuuden säilyttämiseen. Onneksi tähän saakka veneessä on ollut vähemmän keikuttajia kuin soutajia. Itse pidän tärkeänä sitä, että kaikki kunnat luottavat seudulliseen elinkeinostrategiaan ja pidättäytyvät oman elinkeinostrategian raapustamisesta. Haluamme pitää myös naapurimme eli Juuan kunnan mukana meidän kokonaisuudessa. Kun oma lehmä on talutettu ojaan, niin parasta on sonninkin olla tallessa!

Kun sitten eletään uuden strategiakauden viimeisiä vuosia 2017, niin kuntia on jo vähemmän. Tässäkin mielessä elinkeinostrategia kulkee etumaastossa raivaten tietä uuteen innostavaan aikaan.

Kaupungintalon kuulumisia

Kirjoitan tätä blogia kiirastorstaina eli kellokeskiviikon jälkeisenä päivänä. Nyt on tullut vuosi täyteen kaupunginjohtajan tehtävässä ja tämä on jo 50. blogini. Siis melkein kerran viikossa on ”lastuja lentänyt”.

Kerron tällä kertaa kuulumisia Nurmeksen kaupungintalon seinien sisäpuolelta. Meidän kaksi pitkäaikaista työntekijäämme eli Sirpa ja Anja jäivät viime viikolla vuosilomalle ja sen jälkeen hyvin ansaitulle eläkkeelle. Heidän mukanaan meiltä poistuu 60 vuotta kunta-alan kokemusta. Olemme jo aloittaneet uuden johdon sihteerin rekrytoinnin. Samalla kehitämme kaupungintalon ja kaupungin johtoryhmän työtapoja. Uskon, että painotamme valinnassa kunta-alan kokemusta ja tuoreita näkemyksiä kuntakonsernin toiminnan kehittämisestä ja markkinoinnista.

Kaupungintalon remontin suunnittelu on myös käynnistynyt. Aikomuksemme on korjata kaupungintalo perusteellisesti vuosina 2014 -2015. Remontin ajaksi joudumme muuttamaan komentopaikan toisaalle evakkoon noin puoleksitoista vuodeksi. Vaihtoehtojen kartoitus on jo käynnissä. Iso työmäärä muutoissa tulee mm. arkiston siirrosta: kaksi hyllykilometriä mappeja on varsin suuri urakka. Nurmeksen kaupungintalo on paraatipaikalla ja suojelurakennus, joten remontointi pitää tehdä hyvin ja sen pitää myös onnistua.

Kaupungintalon toimintaan tuo myös muutoksia Nurmeksen kaupungin uusi strategia, joka valmistuu toukokuussa. Viestintää ja markkinointia tehostetaan. Konsernijohtamista jämäköitetään. Tehdään isompia asioita yhdessä hallintokuntien kanssa. Esimerkkinä tällaisesta on vaikkapa vapaa-ajan asuntomessut tai hyvä yhteydenpito loma-asukkaisiin.

Olennaisena osana kaupungintaloa pidän myös valtuuston ja kaupunginhallituksen huoneiden henkeä. Nurmeksen henki on ollut viime vuosina hyvä ja yksituumainen. Aivan viime viikkoina olen havainnut pientä muutosta poliittisempaan suuntaan, mutta uskon sen johtuvan valtakunnanpolitiikan tilanteesta eli kuntarakenne- ja sote-uudistuksesta. Tämä muutos ei ole pahasta, koska meillä pitää olla paljon lonkeroita ulkona.

Tilinpäätöksen mulkoilua

Nurmeksen kaupungin viime vuoden tilinpäätös on herättänyt minussa monenlaisia tunteita ja kokemuksia. Skaalani on vaihdellut valonpilkahduksista vihaiseen mulkoiluun.

Positiivisia tuntemuksia viime vuodelta ovat herättäneet muuttovoitto, pieni lainamäärä per asukas, kustannustehokkuus (Pielisen Karjalan kustannustehokkain kunta), tulos naapurikuntiin verrattuna sekä vastuiden väheneminen. Kumulatiivista ylijäämää on vielä 6,2 M€. Plussaksi lasken myös sen, että kokonaisuus pelitti: millään rintamalla ei tapahtunut romahdusta.

Vihainen puolestaan olen seuraavista asioista: valtio-osuuksien leikkaukset (1,45 M€), verotulojen jyrkkä lasku kahtena viimeisenä kuukautena, sairaanhoitopiirin ennustevirheet (muuttunut ensivastetoimintatapa ja lomapalkkavelan muutos), vuosikatteen puolittuminen, henkilöstökustannusten kasvu vanhustenhoidossa sekä Loma-Nurmes Oy:n tappiokierteen jatkuminen.

Nurmeksen kaupungin tulos on hyvin samanlainen kuin vuosina 2000, 2004 ja 2006. Vuoden 2012 tulos on siis viidentoista vuoden aikajänteellä 4. huonoin. Yllättävän paljon vuositulosten välillä on vaihtelua.

On syytä olla huolissaan nykyhallituksen ministereiden kokemattomuudesta, mikä näkyy toimenpiteiden yllättävinä vaikutuksina kunnissa. Esimerkiksi suuret pörssiyhtiöt käyttävät porsaanreikiä, kuten konsernin sisäisiä siirtoja ja tämän kautta yhteisöverotulojen lasku on Suomessa kiihtynyt. Valtion budjettiriihissä tehdään ratkaisuja, jotka heikentävät kuntien asemaa: yhteisöveron lasku, kotitalousvähennyksen ylärajan nosto sekä valtionosuusleikkausten kiristykset.

Nurmeksella on kuitenkin tällä hetkellä yksi valttikortti. Kaupunkimme ilmapiiri on reipastunut ja meillä on tekemisen meininki. Emme surkuttele tai syyttele olosuhteita. Osaamme arvostaa kaikkia hyviä asioita kaupungissamme.

Olen saanut paljon positiivista palautetta myös naapurikuntien asukkailta ja yrittäjiltä. Nurmeksen dynaamisuus on huomattu sielläkin ja oveamme koputetaan useasti.

Ja ihan lopuksi lähetän terveisiä Ylä-Karjala –lehden kolumnistille eli ”Mäntyniemen isännälle”: kissan pätevyys ei riitä biohiiltämön johtoon. Sehän näet elää pelkillä kiitoksilla. Biohiiltämöä tulee johtamaan sentään ammattijohtaja!