Kuntaliitos on ainutkertainen mahdollisuus

I have a dream. Sisimmässäni toivon Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitoksen toteutuvan. Näen tämän jos minkä kuntaliitoksen olevan luontevan, toimivan ja molempia osapuolia hyödyttävän. Seuraavat kuntaliitokset ovatkin sitten useamman mutkan ja satojen kokoustuntien takana. Liitosten kätilönä näet tarvitaan valtiota, joka on myös siittänyt nämä alulle karttaharjoituksineen. Puhemiehenä toimisi valtion asettama selvitysmies.

Kuntaliitoksen kariutuminen tarkoittaisi sitä, että uusi mahdollisuus olisi sekä Nurmeksen että Valtimon kannalta huonompi vuoden 2015 alussa. Kun samassa pöydässä jakajina on myös muita, niin mitä kortteja siinä jaossa Valtimo voisi saada? Joku muu kunta pyrkisi oitis Valtimon kupille. Yhteinen terveydenhuollon kuntayhtymä olisi myös vaarassa. Voisiko luottamus olla yhtään sen parempi kuin nyt? Kohtaisivatko erilaiset ja useammat kuntakulttuurit yhtään sen paremmin kuin nyt kohtaavat…

Näen nykyliitoksessa paljon hyötyjä myös Nurmeksen kannalta. Uuden kunnan elinvoimaisuus kasvaisi tuntuvasti. Myös lamansietokyky paranisi olennaisesti. Nurmeksen ja Valtimon elinkeinorakenteet täydentävät toinen toisiaan. Arvostan todella korkealle valtimolaisen maa- ja metsätalouden. Esimerkiksi Valtimon maitotilat ovat maamme kärkeä. Kuntaliitos toisi lisäksi Nurmekselle lisää palvelujen järjestämisvaraa.

Valtion tarjoama 4,3 miljoonaa euroa on paljon rahaa, koska se on riihikuivaa. Rahamäärä vastaa Valtimon kunnan yhden veroprosentin tuottoa 19 vuoden ajalta. Tällä kertaahan tämä raha aiotaan käyttää viisaasti palvelujen kehittämiseen eikä vanhojen rästien hoitamiseen. Tämä on merkittävä etu erityisesti Valtimon lähipalvelujen ja palvelujen harmonisoinnin kannalta.

Kuntaliitoksen hyödyt eivät tule automaattisesti kuten ”manulle illallinen”. Työt alkavatkin varsinaisesti vasta kuntaliitosten jälkeen. Yhdistymishallitus asetettaisiin jo viikolla 19.

En käy tässä neuvomaan kummankaan kunnan valtuutettuja. Kuntajakolaki (4§) kertoo näet sen, mihin päätöksenteon valtuustoissa 26.4. pitää perustuu. Meillä on siis käytössä nyt poikkeuksellisen selvät arviointiperusteet asialle. Aiomme perustaa esittelyn pelkästään näihin lain asettamiin kriteereihin. Samanhan tekee myös valtio, joka päättää asiasta vielä meidän jälkeemme.

Liikuntahalli, kaukopartiomies ja elokuvajuhlat

Nurmekseen valmistuu uusi upea liikuntahalli keskikesällä. Kannustankin meitä kaikkia ideoimaan ja toteuttamaan tapahtumia liikuntahallissa. Näin uusi halli saa käyttäjiä ja kaupunki maksajia hallin ylläpitoon. Nurmeksessa on jo noin 750 vieraspetipaikkaa ja pian siis iso liikuntahalli. Meillä on siis jatkossa kaikki valmiudet järjestää isoja tapahtumia ja kokouksia.

Olen lukenut elämäni aikana varmaan 50 kaukopartiokirjaa, mutta harvoin olen ollut niin innoissaan kuin nyt. Mannerheim-ristin ritari ”Vili” Suokkaan elämästä kertova kaukopartiomies – elokuva aiotaan näet kuvata Nurmeksessa vuoden päästä. Tapasin elokuvan tuottajan Asko Apajalahden ja ohjaaja Kai Lehtisen Nurmeksessa viime viikolla. Toivon hankkeen toteutuvan. Tunnen Suokkaan tarinan ja myös sen lopun entuudestaan. Vakuutuin asiasta lopullisesti kun kuulin Lehtisen Kaitsun tulkinnan Petter Sairasen käsikirjoituksesta: elokuva kertoo seitsemän nuoren miehen selviytymisestä omassa elämässään omana aikanaan.

Syyskuun alussa pidetään Nurmeksen kolmannet elokuvajuhlat. Juhlien teemana on ”pohjoinen ulottuvuus”. Pankaamme siis jo nyt kalentereihin päivät 31.8.–2.9.2012. Juhlilla jatkuu myös viimevuotinen paluumuutto-teema. YLE julkaisee televisiosarjan ensi talvena. Sen parempaa mainosta Pohjois-Karjalalle ei juuri voi toivoa. Juhlien puitteet paranevat uuden liikuntahallin myötä: nyt eivät enää yöpakkaset pane juhlijoita.

Kulttuurin arvo on suuri paikkakunnan olemassaolossa ja kehityksessä. Joskus tämä unohtuu meiltä kiivaassa paikallisessa keskustelussa. Jokainen meistä on myös kulttuurin kuluttaja. Omilla valinnoillamme voimme tukea monipuolisen kulttuurin tarjontaa ja säilymistä Nurmeksessa. Kulttuurista maksaminen on sitä paitsi kaikkein ekologisinta kuluttamista.

Yritysten tärkeydestä ja pääsiäismunista

Olen ottanut tavakseni vierailla viikoittain yhdessä nurmeslaisessa yrityksessä. Tällä noin tunnin mittaisella käynnillä kysyn yrityksen kuulumisia, laajennussuunnitelmia, työvoiman rakennetta ja saatavuutta sekä kokemuksia Nurmeksen kaupungin palveluista. Olen kohdannut näillä käynneilläni innostuneita ja varsin tyytyväisiä yrittäjiä.

Yritykset ovat tärkeitä kaupungille monesta näkökulmasta: työntekijät maksavat kunnallisveroja kaupungille, yritykset yhteisöveroa valtiolle ja kiinteistöveroa kaupungille, yritykset ostavat kaupungilta vettä ja lämpöä, yritykset ovat yhteistyökumppaneita kaupungin palvelutuotannossa ja yritykset kantavat yhteiskunnallista vastuuta mm. tukemalla kolmannen sektorin toimintaa.

Kokopäiväiset työpaikat ovat elintärkeitä kunnille. Nykyajan kirous on kunnallisveron heikko purevuus. Peräti 20 % Nurmeksen tulonsaajista ei maksa kunnallisveroa laisinkaan. Tämä johtuu kasvaneista verovähennyksistä ja suorista vähennyksistä veroista. Eläketulovähennys, perusvähennys, työtulovähennys ja kotitalousvähennys ovat näitä kuntien verotuloja ”syöviä” vähennyksiä. Kunnallisveron purevuus on myös sitä heikompi, mitä korkeampi kunnan veroprosentti on Suomessa. Tämä on kestämätön yhtälö jatkossa: ne kunnat jotka korottavat kunnallisveroa eivät saa juurikaan kerättyä tällä tavalla tuloja lisää.

Kaupungin ja yritysten hyvää yhteistyötä voi kuvata parhaiten sanalla kumppanuus. Kumppanit ovat ajan tasalla toinen toistensa tekemisistä. Kynnys ottaa yhteyttä on matala. Toimijat tuntevat toisensa myös ihmisinä. Ajatukset käyvät yksiin.

Tämän viikon työsarkaani kuuluu jatkaa perehtymistä uuteen työhöni, valmistella päätöksiä ja viimeistellä Nurmeksen kaupungin lausuntoa valtiolle kuntarakenneuudistuksesta.

Odotan myös pääsiäistä – en vieläkään voi olla hämmästelemättä sitä, miten innokkaita sekä lapset (27v., 24v. ja 21v.) että anoppi (4x20v.) ovat pääsiäismunien etsinnässä. Se on meidän perheen perinteemme. Uusien piilopaikkojen keksiminen vain on vuosi vuodelta vaikeampaa. Yhden munan aion kyllä ”jemmata” uuden uunimme kätköihin…

Onko Lieksa meille liikaa?

Olen huomannut pohtivani tätä kysymystä viime päivinä. Lieksa! – elokuvassa kuultiin nämä vuorosanat talvisen nuotion ympärillä. Elokuvan paleleville keikarikaveruksille Lieksa oli liikaa: kantti petti. Entäpä meille nurmeslaisille?

Olen oppinut tuntemaan naapurikuntaamme Lieksaa ja sen ihmisiä aiemmassa työssäni PIKES:in toimitusjohtajana. Lieksassa on paljon potkua ja potentiaalia. Hyviä ihmisiä. Kaiken kruununa Koli – henkisen uusiutumisen tyyssija.

Uskon yhteistyöhön. Pielisen Karjalan kohtalonyhteys tulee maantieteestä. Olemme liian kaukana Joensuusta, että olisimme osa sitä. Emme ole Kainuuta. Emme Savoa. Näin ollen meidän vaihtoehdoksemme jää tuloksekas keskinäinen yhteistyö täällä Pielisen pohjoispään poukamissa.

Luottamus tulee sanakirjassa ennen yhteistyötä. Yhteistyön syventäminen vaatiikin paljon pohjatyötä eli luottamuksen rakentamista. Ihmisten kesken. Yrittäjien kesken. Kolmannen sektorin kesken. Valtuutettujen kesken. Toimielinten kesken. Kaupunkien kesken. Meidän kaikkien kesken.

Luottamus tulee pienin askelin teoista ja ennalta arvattavuudesta. Yhteistyökumppanin teot eivät saa olla yllätyksiä puolin tai toisin. Sovittuja asioita pitää viedä yhdessä vankkumatta eteenpäin. Tekemistä riittää meille jokaiselle.

Itse lupaan sitoutua siihen, että Lieksa ei ole meille liikaa, ja että rakennan luottamusta kaikkien naapureiden suuntaan.

Uuden kunnan visio

”Uusi Nurmes on eheä ja elinvoimainen pohjoiskarjalainen kaupunki, joka on valmis yhteistyöhön muiden kuntien kanssa.” Näin kuuluu uuden kunnan eli Nurmeksen kaupungin ja siihen yhdistyvän Valtimon kunnan uusi visio.

Visio korostaa yhteistyökykyä naapureiden kanssa. Tätä arvostaa nyt myös valtio, joka patistaa kuntia aiheellisesti yhteistyöhön jopa yli maakuntarajojen. Yhteistyöllä saadaan aikaan vetovoimaisempia yksiköitä. Valtio tulee myös herkemmin säilyttämään palveluitaan yhteistyöhön pystyvillä seuduilla.

Olen kallistumassa kuntaliitoksen puolelle. Eniten vaakakupissani painaa uuden kunnan vetovoiman ja elinvoimaisuuden lisääntyminen. Kuntaliitosneuvotteluissa on ideoitu uusia asioita elinvoiman parantamiseksi: uusia asunto- ja teollisuusalueita, aktiivisempaa maankäyttöä ja tehokkaampaa viestintää ja markkinointia. Kuntaliitoksen suuri hyöty on myös resurssien kokoaminen yhden valtuuston alaisuuteen: Uuden kunnan valtuutettujen posteista tulee painavia. Syksyn kunnallisvaaleista tulee näin erittäin merkitykselliset.

Visio korostaa myös eheyttä. Eheys tarkoittaa sitä, että entisen Valtimon kunnan alueella palvelut säilyvät hyvinä ja että kaikki uuden kunnan asukkaat ovat tasa-arvoisia keskenään. Kuntaliitoksen tarkoitushan on palvelujen turvaaminen kuntalaisille pitkässä juoksussa. Vision loppuosa ”yhteistyöhön muiden kuntien kanssa” viittaa moneen suuntaan. Olemme yhteistyöhaluisia ja -kykyisiä seutukunta- tai maakuntarajoista riippumatta unohtamatta kuitenkaan Juukaa ja Lieksaa. Tällä viikolla lähdemme jo kulkemaan tämän uuden vision suuntaan. Muutos on mahdollisuus.

Työviikkooni kuuluu mm. perehtyminen teknisen viraston ja sivistyspalvelukeskuksen toimintaan. Laadin tällä viikolla myös Nurmeksen vastausta valtion kuntarakenneuudistukseen. Käyn yrittäjän 50-vuotiskahveilla. Lauantaina saamme ministerivieraan.



Näppäimistöjen rubinstein

Olen opetellut uusia tietojärjestelmiä. Sama tahti jatkuu tälläkin viikolla. Tunnen itseni varsinaiseksi näppäimistöjen rubinsteiniksi. Olen saanut korvaamatonta apua ja hyvää palvelua sekä työkavereilta että PTKK:lta. Tietotekniikalla on nykyaikana erittäin suuri merkitys työssä.

Sain puhelimen. Kaupunginjohtajan puhelin on jo soinut. Eräs rouva kysyi myytävistä omakotitaloista. Toinen soittaja kertoi työpaikkansa murheista. Kolmas soittaja varaili aikaa ja aikoi tulla käymään. Myös kaupustelijat ovat soitelleet. Minä olen puolestani soittanut monta puhelua liittyen kuntaliitosneuvotteluihin. Aika moni puheluistani on suuntautunut arvatenkin Valtimon suuntaan. Puheluihini on vastattu.

Nurmeksen kaupunki tekee kelpo tilinpäätöksen viime vuodelta. Plussaa kertyy noin 1 500 000 euroa. Kaupungin talous on oikealla uralla. Nykymaailma on niin tuulinen, että suunta voi kääntyä salakavalasti. Pitää olla tarkkana kuin porkkana. Keinoja menojen lisäämiseen löytyy helposti, mutta tulojen hankkimiseen vähän.

Naapurimme on leijonan kynsissä: Suomen leijona eli valtio riepottelee meidän hyvää naapuriamme Lieksaa. Valtion toimintojen alasajo seutukaupungeista on alkanut rytinällä. Joudumme puolustautumaan yhteistyöllä.

Tällä viikolla on monia erilaisia asioita luvassa. Nythän eletään tilinpäätösten ja yhtiökokousten aikaa. Työviikkoni on kiinnostava ja innostava.

Hyvää huomenta Nurmes

”Tästäpä polku menevi, ura uusi urkenevi”. Aloitan tänään Nurmeksen vs. kaupunginjohtajana. Olen saanut uskomattoman paljon tukea ja kannustusta tähän vaativaan tehtävään. Koen uuden työni olevan kuin polkupyörällä ajoa eli pystyssä pysytään, kunhan liike ja suunta säilyvät.

Johtajan tärkein ominaisuus on toimia ennalta arvattavasti. Tähän pyrinkin uudessa työssäni. Teen parhaani palvellakseni kaikki nurmeslaisia. Olen itse lähtöisin vaatimattomista puitteista, ja tätä kautta olen oppinut ymmärtämään arkielämää. Viisas valtias näet tietää, että voisi itsekin olla keppikerjäläinen.

Minulle on kunnia-asia jatkaa edeltäjäni eli Pertti Vainionpään työtä Nurmeksen kaupungin ruorissa. Nurmeksen lähtökohdat tulevaan ovat hyvät - maantiedettähän ei tunnetusti voi toiseksi muuttaa.

Tämän viikon tärkein työni on neuvotella kuntaliitossopimus kuntoon arvostetun naapurimme Valtimon kanssa. Valtimo on nyt pyytämässä enemmän kuin se voi saada. Uskon silti, että saamme sopimuksen aikaiseksi. Sopimus punnitaan sitten lopullisesti huhtikuun lopulla Nurmeksen ja Valtimon valtuustoissa.