Juhlapuhe Nurmeksen itsenäisyyspäiväjuhlassa 6.12.2012

Kunnioitetut sotaveteraanit, arvoisat seurakuntien ja Nurmeksen kaupungin edustajat, hyvät naiset ja herrat. Minulla on suuri kunnia pitää tämä juhlapuhe.

Vietämme tänään itsenäisyytemme 95. vuosipäivää. Itsenäisyys näyttää olevan erityisesti meille suomalaisille poikkeuksellisen tärkeä asia. Meillä on tapana viettää itsenäisyyspäivää, muissa maissa sitä vastoin vietetään vain kansallispäivää.

Suomen tie tämän päivän kaltaiseksi hyvinvointivaltioksi ei ole ollut siloteltu. Emme ole päässeet kansakuntana helpolla. Erityisesti muistamme tänä päivänä sotiemme veteraaneja, joita on keskuudessamme vielä 38 000.

Itsenäisyys tarkoittaa kansallista itsemääräämisoikeutta, suvereniteettia. Maapalloistuvassa maailmassa talousongelmat voivat vaarantaa itsenäisyyden. Viime aikojen Euroopan talousongelmat huolettavat myös meitä. Menetämmekö itsenäisyytemme? Moni meistä on myös pohtinut sitä, oliko oikea ratkaisu allekirjoittaa vuonna 1957 Rooman Capitolium-kukkulalla Euroopan talousyhteisön perustamiskirja. Tekikö Ranskan silloinen presidentti Valeri Giscard-Estaign oikein painostaessaan valmistelijoita ottamaan myös Kreikan mukaan EU:hun vuonna 1981?

Me suomalaiset olemme ylpeitä omista teoistamme ja uskomme itse tehneemme aina oikeita ratkaisuja myös vaikeina vuosina ja vaaran vuosina. Vuonna 1952 Suomi nousi nauriskuopasta: sotakorvaukset oli maksettu, Helsinki ja Hämeenlinna isännöivät kesäolympialaiset ja Armi Kuusela oli maailman kaunein, mutta vielä senkin jälkeen elettiin muutamia vaaran vuosia pahimpana lokakuun 1962 tapahtumat Kuuban kriiseineen sekä viisi vuotta myöhemmin Tšekkoslovakian miehitys.

Ulkoinen turvallisuutemme on juuri nyt kunnossa, mutta käärmeitä luikertelee silti paratiisissa. Nykyajan vaaroja ovat nuorison syrjäytyminen ja ihmisten yksinäisyys. Nämä rapauttavat kansakuntaa. Tässä mielessä pidän tärkeänä vapaaehtoistyötä ja kolmannen sektorin toimintaa. Näin itsenäisyyspäivänä, jos koskaan, on syytä osoittaa näille suomalaisille syvää kiitosta ja kunnioitusta.

Hyvät kuulijat, ajatelkaapa mitä sanoi edellä. Olisiko meidän suomalaisten arvovalinta nyt sama kuin marraskuussa 1939 vai ovatko jotkut meistä hylänneet itsenäisyyden arvona? Pidän nykyajan suurimpana haasteena sitä, että me kaikki suomalaiset tuntisimme niin, että meillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään. Me kaikki haluamme myös kuulua johonkin, olla osa jotain isompaa: perhettä, sukua, kuntaa ja valtiota.

Arvoisat juhlavieraat. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman tärkeä kirjaus on suomalaisen kuntarakenteen uudistaminen. Tämä uudistus on hyvä saada tehdyksi, jotta kaikilla kansalaisilla olisi asuinpaikasta riippumatta samat perusoikeudet. Tätä tutkainta vastaan ei kannata potkia.

Meiltä päättävissä asemissa olevilta nämä tulevat ajat edellyttävät nyt poikkeuksellisen laajaa kykyä yhteiskunnalliseen asiainhallintaan. 95-vuotiaassa Suomessa käydäänkin juuri nyt vilkasta keskustelua palveluista ja niiden laadusta. Palvelujen tarve kasvaa myös siksi, että perheiden ja sukujen turvaverkostot ohenevat. Maksamme nyt kansakuntana kovaa hintaa maamme sisäisestä muuttoliikkeestä.

Hyvät kuulijat. Näen nuorekkaan Nurmeksen ja sitkeän Suomen tulevaisuuden rohkaisevana pienistä vastoinkäymisestä huolimatta. Usko paremmasta huomisesta on paras henkivakuutuksemme.

Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä, rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien. Pidetään hyvää huolta läheisistämme, kauniista Nurmeksesta ja isänmaastamme.

Haluan toivottaa teille kaikille oikein hyvää itsenäisyyspäivää!

Nurmes nyt

Välillä tekee hyvää pysähtyä miettimään missä mennään. Tällä hetkellä näyttää siltä, että …

Nurmes on myös yritysmyönteinen ja yhteistyökykyinen 8300 asukkaan kaupunki. Yritysmyönteisyydestä saamme paljon tunnustusta myös naapurikunnista. Yhteistyökykyisyys on puolestaan muuttuvassa kuntakentässä asia, jota myös valtio arvostaa.

Asukkaat sitä vastoin arvostavat mutkatonta päätöksentekoa ja toimivia palveluja. Nuorekkuus vetoaa erityisesti nuoriin aikuisiin, jotka ratkaisevat kaupungin tulevaisuuden. Nurmes tarjoaa asumiseen kaikki vaihtoehdot. Tällä hetkellä erityisen suosittuja ovat kaikki omakotitalot maaseudulla. Viime aikojen uusi ilmiö on kiihtyvä paluumuutto takaisin ”sydänjuurille”. Nurmekseen muuttaakin joka vuosi noin 350 uutta asukasta.

Nurmeksen logistinen sijainti on hyvä Itä-Suomessa. Nurmes on Pielisen Karjalan henkinen ja toiminnallinen keskus. Nurmeksella on hyvää yhteistyötä ja toimivia palvelurakenteita naapurikuntiensa eli Valtimon, Juuan ja Lieksan kanssa. Kuntayhteistyössä Nurmes pärjää reiluudella ja terveellä itsetunnolla. Itsetunnon puute näkyy juuri nyt Suomen kuntakentässä käpertymisenä, ärhentelynä tai ylimielisyytenä naapurikuntia kohtaan.

Nurmeksen kaupungin dynamiikka ja hallitustyöskentely on kehittynyt viime kuukausina hyvin. Uskon kaupunginjohtajasopimuksen olevan tähän yksi syy. Se on selkeyttänyt pelisääntöjä monilta osin. Nurmeksen henki on hyvä. Tämä kumpuaa vahvasta itseluottamuksesta, kulttuuripohjasta ja terveestä yrittäjyydestä. Kaupungin päättäjät vaalivat tätä hyvää henkeä tekemällä työnsä joka päivä mahdollisimman hyvin. Meillä on hyvä joukkue.

Nurmekseen on syntynyt hyvin uusia työpaikkoja viime vuosina. Tämä on vienyt kaupunkimme kehitystä tasaisen vahvasti eteenpäin. Uudet työpaikat ovat paras tae kaupungin talouspohjan pitävyydessä. Jos talous ei ole kunnossa, niin häntä alkaa heiluttaa koiraa.

Oma-aloitteisuus ja hyvä valmistautuminen ovat valtteja muuttuvassa maailmassa. Muutoin ollaan aina osa jonkun muun suunnitelmaa.

Nurmes arvostaa maatalouttaan

Maatalouden myönteinen kehitys on tärkeä asia myös Nurmeksen kaupungille. Olen viime päivinä perehtynyt maatalouteen vierailemalla kahdella maatilalla sekä keräämällä tietoa maataloudesta. Olen myös haastatellut maaseutujohtajan tehtävää hakeneita. Minulle on syntynyt se vaikutelma, että olemme nurmiviljelyn ja maidontuotannon osalta aivan maamme kärkijoukossa.

Ajankohtaisia asioita maataloudessa tuntuvat olevan energia-asiat, osakeyhtiöittäminen, peltoalan riittävyys lannan levitykseen sekä työnjaon ja erikoistumisen kautta tulevan tuloksen hakeminen. Takana ovat ne ajat, kun maatila eli tekemällä kaikki itse. Suomen vaativassa ilmastossa tehokkuus perustuu näet pitkälle vietyyn työnjakoon, koska sesongit ovat lyhyitä.

Huolta tuntuu juuri nyt aiheuttavan kustannusten nousu ja tuottajahintojen liian hidas nouseminen. Katteet ovat ohuita riskeihin verrattuna.  Mahdollisuuksia hallita tilannetta antaa maatalouden monipuolistuminen ja erikoisyrittäjyys. Pielisen Karjalan kuntien maaseutusihteerit saavat kiitosta hyvästä työstään. Myös PIKES mainitaan myönteisessä valossa esimerkiksi yhtiöittämisten osalta.

Ison maatilan johtaminen on vaativaa yrittäjyyttä. Vieraita työntekijöitä on puolenkymmentä. Liikevaihto on yli puoli miljoonaa ja taseet yli kahden miljoonan. Luonnonolot ja eläinten kanssa toimiminen tuovat aina arvaamattomia elementtejä.

Tulevaisuuden potentiaalia liittyy metsiin. Niistä saamme tulevaisuudessa öljyä, hiiltä, sähköä ja lämpöä. Uskon, että nyt todella olemme siirtymässä metsähakkeeseen perustuvasta bioenergian 1. sukupolvesta toiseen sukupolveen. Edessä on aika, jolloin maatilat tekevät sähkönsä ja polttoaineensa puusta. Olemme aivan kärkirintamassa Suomessa.

Kusti polkee

Vanhaan hyvään aikaan oli tapana sanoa, että ”posti kulkee ja kusti polkee”. Nyt meillä Nurmeksessa on hiekkaa postipojan rattaissa. On hämmästyttävää, miten postiasia voi mennä solmuun muutamassa päivässä. Koko yhteisömme nitisee ja kitisee liitoksistaan tässä asiassa.

Pelkästään maanantain ja tiistain aikana olen saanut kuntalaisilta, yhdistyksiltä ja yrittäjiltä yli 20 yhteydenottoa asiaan liittyen. Sosiaalisessa mediassa keskustelu on ollut vilkasta. Ensimmäistä kertaa työurallani kirjoitin mediaan, jotta asia ei ylikuumenisi. Kutsuin koolle neuvottelun.

Meidän tapauksessa näyttää menneen monia asia pieleen: tietoa on salattu, on tehty inhimillisiä virheitä, paikallisia ei ole kuultu ja on oltu ylimielisiä. Tällainen peli ei vetele nyt eikä jatkossakaan. Meidän on päästävä tällaisesta eroon Nurmeksessa. Kerta kaikkiaan. Omalle yhteisölle ei voi laskea luikuria.

Myrskyn silmässä ovat juuri nyt Itella ja paikallinen toimija Jukolan Osuuskauppa. On aika raivata tie auki ja puhdistaa ilmaa kertomalla totuus ja vain totuus. ”Maailma on muuttunut eskoseni.” Nykymaailma on avoin sosiaalisen median ansiosta. Pienestäkin epätäsmällisyydestä viestinnässä jää helposti kiinni. Sosiaalinen yhteisö osaa rakentaa tietoja yhdistelemällä aikajanan, joka pitää paikkansa. Yhdenkään yksittäisen ihmisen tai organisaation muisti tai tiedonkäsittelykapasiteetti ei pysty vastaavaan.

Tiedotkaan eivät ole olleet ajan tasalla Itellassa. Kun tänään keskustelin puhelimessa Itellan johtaja Kirsi Laakson kanssa, niin paljastui että Itellan tiedoissa oli monta asiaa pielessä Nurmeksen osalta. Itellan postipalveluverkoston muutossuunnitelmat ovat perustuneet vääriin tietoihin mm. yritysten, asukkaiden ja palvelutapahtumien määrän ja suuntautumisen osalta. Myönteistä oli se, että Laakso lupasi ottaa koko asian uuteen tarkasteluun puhtaalta pöydältä. Ryhdikästä toimintaa.

Uskon postin kulkevan tulevaisuudessa niin, että postikonttori sijaitsee Nurmeksen keskustassa. Tämä tuntuu nyt olevan meidän yhteisön tahtotila. On hienoa, että Itella ja Jukola ovat mukana hakemassa ratkaisua asiaan. Tervetuloa mukaan joukkoon tummaan!

SOTE

Sosiaali- ja terveyspalvelujen (SOTE) järjestämisessä on lähitulevaisuudessa ainakin kolme haasteellista asiaa: SOTE-palvelujen järjestäjätahon pitää olla sama organisaatio, asiakkaita pitää olla nykyistä enemmän ja kolmanneksi järjestäjän pitää pystyä vastaamaan myös osin erikoissairaanhoidosta.

SOTE-uudistus on välttämätön sekä kuntien että valtion kannalta. Syinä tähän ovat talous ja hoitoketjun toimivuus. Uudistus on välttämätön myös demokratian kannalta. Nyt päätösvalta on karannut kuntayhtymiin ja pienissäkin kunnissa on erikseen sosiaalijohtajat ja terveyspalveluista vastaavat ylilääkärit. Kuntayhtymien ohjaus on valtuustojen ulottumattomissa, kun niitä ohjataan kunnantaloilta aktiivisten tai vähemmän aktiivisten virkamiesten toimesta.

Pohjois-Karjalassa SOTE:n osalta kannattaa nyt ottaa ns. piirimalli tutkittavaksi. Sen jälkeen tulee löytää demokraattinen tapa palvelujen järjestämisen osalta niin, että ei olla maakunnan keskuskaupunkimallissa. Seuraavaksi pitää ratkaista piirimallin aluesovellus eli pääterveysasemat ja niiden tuottamat lähipalvelut. Erikoissairaanhoidon osalta sairaanhoitopiirin muodonmuutos pitää saada aikaiseksi tavalla tai toisella. Nurmeksen kaupunginvaltuusto on valtuustoseminaarissaan pystynyt hahmottelemaan uskottavan askelluksen asian suhteen.

Valtakunnan politiikassa näyttää nyt siltä, että maakuntien keskuskaupunkien ”kassakaappisopimus” keskuskaupunkivetoisesta SOTE:sta joutuu väistymään ns. piirimallin tieltä. Paine seutukaupungeista on käymässä liian kovaksi. Erityisen vahvoilla näyttävät olevan ne seutukaupungit, joilla on toimiva terveyskeskus ja joissa virkalääkäreitä on vielä hyvin saatavilla.

ISER:in kaaduttua sen raunioille luotua ISKE-työtä kannattaa vielä ehkä yrittää. Onnistuessaan se hillitsee erikoissairaanhoidon ”kilpavarustelusta” aiheutuvia kuluja peruskunnille. Maakuntien keskuskaupungit ovat juuri nyt tulossa demografisen myrskyn silmään eli niiden erikoissairaanhoidon kustannukset nousevat sairaanhoitopiirien kasvuprosenttia nopeammin. Näin on myös Pohjois-Karjalassa. Monet seutukaupungit, kuten Nurmes, ovat selvästi tämän keskiarvon alapuolella. Esimerkiksi vuonna 2013 Nurmeksen kuntalaskutus kasvaa vain 0,3 %, kun koko sairaanhoitopiirin kuntalaskutuksen kasvu on 2,5 %.

Valtiovallan on vaikea tuottaa asiaan yhtä ainoaa ratkaisua, koska ohjauskeinot puuttuvat. Niinpä uskon, että valtion ratkaisuehdotus SOTE-asiaan on ympäripyöreä. Valtiohan on tunnetusti ollut arka puuttumaan erityisesti maakuntakeskuskaupunkien asioihin.

Pohjois-Karjalan kuntajohtajat ovat myös lopettamassa otvailun ja olemme toprakoitumassa asian suhteen. Näin tuumasimme eilen kokouksessa Joensuussa. Homman pitäisi onnistua ensi yrittämällä sillä suomalaisen kansanperinteen mukaan yrittänyttä ei laiteta enää toista kertaa nukkuvaa karhua härnäämään.

Summa summarum asia on nyt enempi tai vähempi omissa käsissämme. On mielenkiintoista nähdä, miten pian Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo löytävät yhteiset intressit tässä asiassa. Onkohan Pielisen Karjalan ajatusvoimalla käyttöä myös laajemmin maakunnassa?

Vuoden 2013 talousarvionäkymiä

Nurmeksen kaupunki on aloittanut laatia vuoden 2013 talousarviota. Näkymät tulevalla vuodelle ovat kohtuulliset. Toki haasteitakin on. Yhteenvetona voi kuitenkin onneksi sanoa, että taas kerran ”maailman loppu on peruttu”.

Positiivista vuoden 2013 talousarviossa on erikoissairaanhoidon kulujen kasvuennuste 0,2 % eli loppusumma talousarviossa tullee olemaan 7 980 000 euroa. Terveydenhuollon kuntayhtymässä budjetin kasvu on nollatasoa esittämiemme muutosten jälkeen poisto-aikojen lyhenemisestä huolimatta. Sosiaalipalveluissa ja vanhustenhuollossa nousupaineet ovat kohtuulliset. Sivistyspalveluissa on normaalista poikkeavia kustannuksia johtuen sisäilmaongelmista. Teknisellä puolella panostetaan kiinteistöjen kunnossa pysymiseen.

Nurmeksen verotulot näyttävät kasvavan 2,8 % viime vuonna vuoteen 2010 verrattuna. Vastaava luku on esimerkiksi Lieksassa 0,8 % ja Juuassa miinusmerkkisenä 0,1 %. Kolmen prosentin kasvuvauhti pitää meidät elossa. Verotulojen osalta kuntien pitää nyt olla itse aktiivisia pitämällä muun muassa kiinteistöverot ajan tasalla mieluusti säännöllisillä korotuksilla. Kiinteistöveron purevuus on hyvä, ja pohja on laaja verrattuna kunnallisveroon. Esimerkiksi meillä Nurmeksessa joka viides tulonsaaja ei maksa kunnallisveroa laisinkaan, mutta monet heistä maksavat kiinteistöveroa. Pieni positiivinen signaali valtion puolelta on eräiden verovähennysten karsiminen kunnallisverotuksessa, mistä seuraa se, että pitkästä aikaa ensi vuonna efektiivinen kunnallisveroprosentti alkaa hieman nousta.

Käytännön toiminnassa on ensi vuonna tärkeää kiinteistöstrategian määrätietoinen ja tehostettu toimeenpano. Se vähentää ylläpitokuluja ja lisää tuloja, kuten tontinvuokria ja kiinteistöveroja. Kiinteistöverotulot ovatkin meillä hyvässä kasvussa jo tänä vuonna naapurikuntiin verrattuna. Kiinteistörotaatio on myös merkki kaupungin elinvoimasta. Toinen tärkeä asia on videoneuvottelumahdollisuuksien käyttäminen aina kun se on teknisesti mahdollista. Eläköitymisen kautta avautuvia virkoja pitää täyttää, mutta täyttölupia pitää antaa harkiten.

Nurmeksen kaupunki ei aio piilotella vihreän veran alle poistoaikojen lyhentämistä. Tartumme haasteeseen jo ensi vuoden aikana ja terveydenhuollon kuntayhtymässä porrastetusti neljän vuoden aikana. Meitä tämä rokottaa pelkästään emon osalta noin 340 000 euroa.

Elinkeinotoimintaan panostaminen kuuluu myös meidän keinoihin. Nyt on hyvä aika rakentaa ja luoda uusia työpaikkoja. Rakentamisella sinällään on jo suhdannepoliittisia positiivisia vaikutuksia. Vasaran pauke on osa elinvoimaisen kunnan äänimaailmaa.

50 vuotta eikä ihan suotta!

Syksy 1962 oli sateinen. Kymmenen vuotta aiemmin Suomi oli noussut nauriskuopasta ja sotakorvaukset oli maksettu. Helsinki ja Hämeenlinna isännöivät olympialaiset. Armi Kuusela oli maailman kaunein.

Syksyllä 1962 vanhempani Olavi ja Anita antoivat minulle elämän. Ainutkertaisen lahjan, jota olen saanut nyt käyttää muutamaa päivää vaille 50 vuotta. Samana syksynä kuukautta aiemmin Iisalmen maalaiskunta alkoi teollistua, kun Sarvelan veljekset, Jussi ja Jaakko, perustivat Peltosalmen Konepajan. Loppu onkin menestystarinaa nimeltä Normet.

Evakkokarjalaisten tie uuteen elämään oli sopeutumista ja kovaa taistelua. Ainoa tae tulevasta oli taito tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja voittaa heidän luottamustaan. Leipä ja jopa polttopuut olivat evakkoperheillä tiukassa. Hätä ei lukenut lakia, kun ukkini lähti Lapuan evakkovuosina talvipakkasilla yön pimeyteen säkki selässä hakemaan polttopuita ”ukin pinosta”.

Myöhemmin ukkini yritti saada valtiolta lainaa lehmän ostoa varten. Minulla on tallessa Veikko Vennamon allekirjoittama vastauskirje, jonka sanoma oli 4-lapsiselle perheelle karu: ”Arvoisa maanviljelijä Aleksanteri Saatsi, Hernejärvi. Emme voi valitettavasti myöntää teille lainaa lehmänostoa varten, koska teillä on jo ennestään yksi lehmä.” Tarkat olivat valtiolla tiedot evakoiden elämäntilanteesta!

Viisikymmentä vuotta elämää ei ole ihan suotta. Vietän syntymäpäivääni 10.10.2012. Olen saanut käyttää elämääni omalla tavallani ja vanhempani ovat aina tukeneet minua. Nuoruus oli kilpaurheilua ja metsissä samoilua. Sain opiskella yliopistossa. Minulla on upea poika, Olli-Pekka. Hänellä on hieno tyttöystävä, Lotta. Vaimoni Kristiinan mukana sain kaksi bonuslasta Liisin ja Lassin. Liisistä tuli bonustyttöni. Lassi avasi ovia musiikin maailmaan. Yksi haaveistani – akateeminen - toteutui, kun sain väittelin kauppatieteistä Vaasan yliopistosta. Metsästyksen kautta olen saanut paljon ystäviä myös ulkomailta.

Koko Suomea kannattaa viljellä ja varjella. Olen aina tehnyt tarmolla työtä. Työuraani yhdistääkin yksi tekijä: se on työ koko Suomen ja erityisesti Itä-Suomen hyväksi. Olen kehittänyt metsätaloutta ja suomalaista koulutusjärjestelmää, olen rakentanut teollisuutta, olen johtanut kehitysyhtiötä ja nyt johdan yhtä itäsuomalaista kaupunkia, Nurmesta. Nurmeksen näkymät ovat hyvät. Pikkukaupungin kehitys on myönteisellä uralla.

Nuorisosta kannattaa myös huolehtia. Heissä on tulevaisuus. Kukaan meistä ei voi valita syntyperäänsä. Ilman vanhempiani myöskään minusta ei olisi tullut yhtään mitään. Te, joilla juuri nyt on pieniä lapsia, elätte elämänne tärkeimpiä vuosia. Näiden vuosien aikana rakennetaan seuraavan sukupolven luottamus tulevaan elämään. Ihmisiin. Kaikkeen.

Yksi elämän kantava voima on uteliaisuus. Olen utelias näkemään myös jatkossa, mitä elämä tuo tullessaan. Osa uteliaisuudesta liittyy Nurmeksen kaupungin tulevaisuuteen osa hyviin asioihin, joita elämä tuo muutoin tullessaan.