Tanssin huumaa

Kaikkeen sitä joutuukin: olin eilen tanssiharjoituksissa. Nurmeslainen tanssikerho Täysikuu näet järjestää ”Tanssii täysikuun kanssa”-tanssikilpailun helmi- ja huhtikuussa ensivuoden puolella. Meitä uskalikkoja ”julkkiksia” on kisassa mukana kahdeksan. Parituntisia harjoituksia vetivät Korkalaisen Anni ja Kettusen Tuula. Tuula on minun opettajani. Hän pistäytyy tässä joulun jälkeen hakemassa lisäoppia opetukseeni peräti Kuubasta asti! Tämänkertainen oppilas on ns. haasteellinen tapaus.

Katselin menoa eilen alta kulmain harjoituksissa ja uskon kisasta tulevan tiukan mutta rehellisen. Vikkelä postimies Jouko Tervo näytti vetelevän eilen ihan mallikkaasti. Postimiehen työhän on oivaa harjoittelua tanssikintuille. Mikäli taas supliikki ratkaisee kisan, niin uskon Juntusen Jukan olevan vahvoilla. Kiinteistövälittäjän työssähän supliikkia saa harjoittaa päivittäin. Kämäräisen Matti kokeneena urheilumiehenä piti kisakuntonsa vielä piilossa meiltä muilta.

Luulen kuitenkin, että kisan voittaja löytyy naisista, koska heillä on miesopettajat ja miehethän tanssissa tunnetusti vievät. Juntusen Pirjolla on opettajana peräti naapurikunnan taitava parkettien partaveitsi eli Hämäläisen Arto Valtimolta. Arton otteet näyttivät varsin varmoilta ja kommentit kuulostivat uskottavilta. Lipposen Anun tanssiharjoituksissa oli puolestaan tyyliä ja arvokkuutta. Katajalan Sirken tanssiaskeleissa oli taas luonnosta hankittua kepeyttä. Sirke oli ehkäpä sirkein meistä kaikista! Korhosen Miran vahvuus on puolestaan parhaat tanssieväät suoraan omasta K-kaupasta. Minulla ainakin oli kauhea nälkä harjoitusten jälkeen, ja jääkaapissani oli pelkkä valo.

Minun mahdollisuuteni menestymiseen ovat seitinohuet, mutta ne ovat silti olemassa, ja se usein riittääkin minulle. Joudun panostamaan paljon kappalevalintaan ja tarinaan. Minun nuottikorvani on näet paleltunut talven pakkasissa. Minkähän foxin ottaisin? Elton Johnilla on kauniita biisejä kuten ”Nikita” ja ”Daniel”. Vai pitäisikö minun suosia vanhaa suomalaista tanssimusiikkia kuten Four Catsiä? Sieltähän löytyisivät muun muassa ”Painu pois, Jack”, ”Suurten uutisten päivä”, ”Lalaika”, ”Liisa” ja ”Suuret setelit”. Mistähän löydän sopivaa rekvisiittaa, koska jotain pitää keksiä. Sen verran kilpahenkinen olen aina ollut. Tiedän, että onni suosii hyvin valmistautunutta. Yksi keinohan voisi olla lahjoa tuomaristoa…

Yhdestä voittajasta olen kuitenkin varma: tällä tempauksella Tanssikerho Täysikuu saa paljon positiivista julkisuutta ja uusia tanssin ystäviä. Enkä pane ollenkaan pahakseni, vaikka ainakin osa siitä tulee meidän yllytyshullujen kustannuksella. Omalla äänellähän se variskin laulaa, kuten vanha kansa tietää.

Ai niin… Hyvää Joulua kaikille lukijoilleni!

Elokuvajuhlat valinkauhassa

Pohjois-Karjalan taidetoimikunta on tänään (12.12.2012) palkinnut Nurmeksen elokuvajuhlat. Tämä on arvokas tunnustus nimenomaan sisällöstä ja kunnia kuuluukin tässä Heikki Rantaselle, Kai Lehtiselle ja Jarmo Korhoselle. Nurmeksen nuorisokeskus Hyvärilä on henkilökuntineen tarjonnut juhlille hyvän kodin, ja Kuhasen Jukan työpanos on ollut suuri. Suuri kiitos kaikille, joille se oikeasti kuuluu.

Nurmeksen kaupunki on tehnyt elokuvajuhlat mahdollisiksi kolmen vuoden ajan. Jatkossa Loma-Nurmes (= Nurmeksen kaupunki) ei enää kanna taloudellista riskiä. Nyt on maakunnan vuoro astua esiin, koska kysymys on maakunnallisesta elokuvajuhlasta. Kaikilla tahoilla on näet tahto ja usko jatkaa elokuvajuhlia. Yhdestä asiasta mikään taho ei halunne tinkiä, ja sen on juhlien taiteellinen taso. Tämän totesimme tänään, kun keskustelin puhelimessa Rantasen Heikin kanssa.

Uskon, että elokuvajuhlat ovat myös vuonna 2013 Pohjois-Karjalassa. Paikka ei tosin ole Nurmes, koska haluamme nyt fokusoida Hyvärilän toiminnan taas olennaiseen ja saada vuosituloksen kääntymään plussalle. Kannan tästä päätöksestä myös vastuun. Voidaanhan myös kysyä oikeutetusti, onko sittenkään tappio luopua tappiollisesta toiminnasta? Toinen ajuri on sinällään mahdoton taloudellinen yhtälö: elokuvajuhlat eivät toimi taloudellisesti. Tämä kysymys on kaikilla potentiaalisilla juhlien järjestäjillä edessä paikasta riippumatta.

Elokuvajuhlien erikoisuus on ollut oppilaitosyhteistyö. Näin juhlilla on ollut myös kasvatuksellinen ja ammatillinen ulottuvuus. Oppilaitoksille elokuvajuhlat ovat olleet hieno foorumi esitellä alalle opiskelevien nuorten töitä. Nuorten kanssa toimittaessa on tosin ikävä velvollisuuteni ottaa esille se tosiasia, että alkoholin suhteen on oltava nollatoleranssi.

Toivon henkilökohtaisesti, että Nurmekseen suunnitellut elokuvaproduktiot, kuten kaukopartioelokuva, toteutuvat. Vakuutena tälle ovat luottamuspohja, joka on syntynyt kolmen vuoden aikana.

Asiaan palataan joulun jälkeen tammikuussa. Uusi vuosi näyttää elokuvajuhlien uuden tulemisen.

Juhlapuhe Nurmeksen itsenäisyyspäiväjuhlassa 6.12.2012

Kunnioitetut sotaveteraanit, arvoisat seurakuntien ja Nurmeksen kaupungin edustajat, hyvät naiset ja herrat. Minulla on suuri kunnia pitää tämä juhlapuhe.

Vietämme tänään itsenäisyytemme 95. vuosipäivää. Itsenäisyys näyttää olevan erityisesti meille suomalaisille poikkeuksellisen tärkeä asia. Meillä on tapana viettää itsenäisyyspäivää, muissa maissa sitä vastoin vietetään vain kansallispäivää.

Suomen tie tämän päivän kaltaiseksi hyvinvointivaltioksi ei ole ollut siloteltu. Emme ole päässeet kansakuntana helpolla. Erityisesti muistamme tänä päivänä sotiemme veteraaneja, joita on keskuudessamme vielä 38 000.

Itsenäisyys tarkoittaa kansallista itsemääräämisoikeutta, suvereniteettia. Maapalloistuvassa maailmassa talousongelmat voivat vaarantaa itsenäisyyden. Viime aikojen Euroopan talousongelmat huolettavat myös meitä. Menetämmekö itsenäisyytemme? Moni meistä on myös pohtinut sitä, oliko oikea ratkaisu allekirjoittaa vuonna 1957 Rooman Capitolium-kukkulalla Euroopan talousyhteisön perustamiskirja. Tekikö Ranskan silloinen presidentti Valeri Giscard-Estaign oikein painostaessaan valmistelijoita ottamaan myös Kreikan mukaan EU:hun vuonna 1981?

Me suomalaiset olemme ylpeitä omista teoistamme ja uskomme itse tehneemme aina oikeita ratkaisuja myös vaikeina vuosina ja vaaran vuosina. Vuonna 1952 Suomi nousi nauriskuopasta: sotakorvaukset oli maksettu, Helsinki ja Hämeenlinna isännöivät kesäolympialaiset ja Armi Kuusela oli maailman kaunein, mutta vielä senkin jälkeen elettiin muutamia vaaran vuosia pahimpana lokakuun 1962 tapahtumat Kuuban kriiseineen sekä viisi vuotta myöhemmin Tšekkoslovakian miehitys.

Ulkoinen turvallisuutemme on juuri nyt kunnossa, mutta käärmeitä luikertelee silti paratiisissa. Nykyajan vaaroja ovat nuorison syrjäytyminen ja ihmisten yksinäisyys. Nämä rapauttavat kansakuntaa. Tässä mielessä pidän tärkeänä vapaaehtoistyötä ja kolmannen sektorin toimintaa. Näin itsenäisyyspäivänä, jos koskaan, on syytä osoittaa näille suomalaisille syvää kiitosta ja kunnioitusta.

Hyvät kuulijat, ajatelkaapa mitä sanoi edellä. Olisiko meidän suomalaisten arvovalinta nyt sama kuin marraskuussa 1939 vai ovatko jotkut meistä hylänneet itsenäisyyden arvona? Pidän nykyajan suurimpana haasteena sitä, että me kaikki suomalaiset tuntisimme niin, että meillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään. Me kaikki haluamme myös kuulua johonkin, olla osa jotain isompaa: perhettä, sukua, kuntaa ja valtiota.

Arvoisat juhlavieraat. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman tärkeä kirjaus on suomalaisen kuntarakenteen uudistaminen. Tämä uudistus on hyvä saada tehdyksi, jotta kaikilla kansalaisilla olisi asuinpaikasta riippumatta samat perusoikeudet. Tätä tutkainta vastaan ei kannata potkia.

Meiltä päättävissä asemissa olevilta nämä tulevat ajat edellyttävät nyt poikkeuksellisen laajaa kykyä yhteiskunnalliseen asiainhallintaan. 95-vuotiaassa Suomessa käydäänkin juuri nyt vilkasta keskustelua palveluista ja niiden laadusta. Palvelujen tarve kasvaa myös siksi, että perheiden ja sukujen turvaverkostot ohenevat. Maksamme nyt kansakuntana kovaa hintaa maamme sisäisestä muuttoliikkeestä.

Hyvät kuulijat. Näen nuorekkaan Nurmeksen ja sitkeän Suomen tulevaisuuden rohkaisevana pienistä vastoinkäymisestä huolimatta. Usko paremmasta huomisesta on paras henkivakuutuksemme.

Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä, rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien. Pidetään hyvää huolta läheisistämme, kauniista Nurmeksesta ja isänmaastamme.

Haluan toivottaa teille kaikille oikein hyvää itsenäisyyspäivää!

Nurmes nyt

Välillä tekee hyvää pysähtyä miettimään missä mennään. Tällä hetkellä näyttää siltä, että …

Nurmes on myös yritysmyönteinen ja yhteistyökykyinen 8300 asukkaan kaupunki. Yritysmyönteisyydestä saamme paljon tunnustusta myös naapurikunnista. Yhteistyökykyisyys on puolestaan muuttuvassa kuntakentässä asia, jota myös valtio arvostaa.

Asukkaat sitä vastoin arvostavat mutkatonta päätöksentekoa ja toimivia palveluja. Nuorekkuus vetoaa erityisesti nuoriin aikuisiin, jotka ratkaisevat kaupungin tulevaisuuden. Nurmes tarjoaa asumiseen kaikki vaihtoehdot. Tällä hetkellä erityisen suosittuja ovat kaikki omakotitalot maaseudulla. Viime aikojen uusi ilmiö on kiihtyvä paluumuutto takaisin ”sydänjuurille”. Nurmekseen muuttaakin joka vuosi noin 350 uutta asukasta.

Nurmeksen logistinen sijainti on hyvä Itä-Suomessa. Nurmes on Pielisen Karjalan henkinen ja toiminnallinen keskus. Nurmeksella on hyvää yhteistyötä ja toimivia palvelurakenteita naapurikuntiensa eli Valtimon, Juuan ja Lieksan kanssa. Kuntayhteistyössä Nurmes pärjää reiluudella ja terveellä itsetunnolla. Itsetunnon puute näkyy juuri nyt Suomen kuntakentässä käpertymisenä, ärhentelynä tai ylimielisyytenä naapurikuntia kohtaan.

Nurmeksen kaupungin dynamiikka ja hallitustyöskentely on kehittynyt viime kuukausina hyvin. Uskon kaupunginjohtajasopimuksen olevan tähän yksi syy. Se on selkeyttänyt pelisääntöjä monilta osin. Nurmeksen henki on hyvä. Tämä kumpuaa vahvasta itseluottamuksesta, kulttuuripohjasta ja terveestä yrittäjyydestä. Kaupungin päättäjät vaalivat tätä hyvää henkeä tekemällä työnsä joka päivä mahdollisimman hyvin. Meillä on hyvä joukkue.

Nurmekseen on syntynyt hyvin uusia työpaikkoja viime vuosina. Tämä on vienyt kaupunkimme kehitystä tasaisen vahvasti eteenpäin. Uudet työpaikat ovat paras tae kaupungin talouspohjan pitävyydessä. Jos talous ei ole kunnossa, niin häntä alkaa heiluttaa koiraa.

Oma-aloitteisuus ja hyvä valmistautuminen ovat valtteja muuttuvassa maailmassa. Muutoin ollaan aina osa jonkun muun suunnitelmaa.

Nurmes arvostaa maatalouttaan

Maatalouden myönteinen kehitys on tärkeä asia myös Nurmeksen kaupungille. Olen viime päivinä perehtynyt maatalouteen vierailemalla kahdella maatilalla sekä keräämällä tietoa maataloudesta. Olen myös haastatellut maaseutujohtajan tehtävää hakeneita. Minulle on syntynyt se vaikutelma, että olemme nurmiviljelyn ja maidontuotannon osalta aivan maamme kärkijoukossa.

Ajankohtaisia asioita maataloudessa tuntuvat olevan energia-asiat, osakeyhtiöittäminen, peltoalan riittävyys lannan levitykseen sekä työnjaon ja erikoistumisen kautta tulevan tuloksen hakeminen. Takana ovat ne ajat, kun maatila eli tekemällä kaikki itse. Suomen vaativassa ilmastossa tehokkuus perustuu näet pitkälle vietyyn työnjakoon, koska sesongit ovat lyhyitä.

Huolta tuntuu juuri nyt aiheuttavan kustannusten nousu ja tuottajahintojen liian hidas nouseminen. Katteet ovat ohuita riskeihin verrattuna.  Mahdollisuuksia hallita tilannetta antaa maatalouden monipuolistuminen ja erikoisyrittäjyys. Pielisen Karjalan kuntien maaseutusihteerit saavat kiitosta hyvästä työstään. Myös PIKES mainitaan myönteisessä valossa esimerkiksi yhtiöittämisten osalta.

Ison maatilan johtaminen on vaativaa yrittäjyyttä. Vieraita työntekijöitä on puolenkymmentä. Liikevaihto on yli puoli miljoonaa ja taseet yli kahden miljoonan. Luonnonolot ja eläinten kanssa toimiminen tuovat aina arvaamattomia elementtejä.

Tulevaisuuden potentiaalia liittyy metsiin. Niistä saamme tulevaisuudessa öljyä, hiiltä, sähköä ja lämpöä. Uskon, että nyt todella olemme siirtymässä metsähakkeeseen perustuvasta bioenergian 1. sukupolvesta toiseen sukupolveen. Edessä on aika, jolloin maatilat tekevät sähkönsä ja polttoaineensa puusta. Olemme aivan kärkirintamassa Suomessa.

Kusti polkee

Vanhaan hyvään aikaan oli tapana sanoa, että ”posti kulkee ja kusti polkee”. Nyt meillä Nurmeksessa on hiekkaa postipojan rattaissa. On hämmästyttävää, miten postiasia voi mennä solmuun muutamassa päivässä. Koko yhteisömme nitisee ja kitisee liitoksistaan tässä asiassa.

Pelkästään maanantain ja tiistain aikana olen saanut kuntalaisilta, yhdistyksiltä ja yrittäjiltä yli 20 yhteydenottoa asiaan liittyen. Sosiaalisessa mediassa keskustelu on ollut vilkasta. Ensimmäistä kertaa työurallani kirjoitin mediaan, jotta asia ei ylikuumenisi. Kutsuin koolle neuvottelun.

Meidän tapauksessa näyttää menneen monia asia pieleen: tietoa on salattu, on tehty inhimillisiä virheitä, paikallisia ei ole kuultu ja on oltu ylimielisiä. Tällainen peli ei vetele nyt eikä jatkossakaan. Meidän on päästävä tällaisesta eroon Nurmeksessa. Kerta kaikkiaan. Omalle yhteisölle ei voi laskea luikuria.

Myrskyn silmässä ovat juuri nyt Itella ja paikallinen toimija Jukolan Osuuskauppa. On aika raivata tie auki ja puhdistaa ilmaa kertomalla totuus ja vain totuus. ”Maailma on muuttunut eskoseni.” Nykymaailma on avoin sosiaalisen median ansiosta. Pienestäkin epätäsmällisyydestä viestinnässä jää helposti kiinni. Sosiaalinen yhteisö osaa rakentaa tietoja yhdistelemällä aikajanan, joka pitää paikkansa. Yhdenkään yksittäisen ihmisen tai organisaation muisti tai tiedonkäsittelykapasiteetti ei pysty vastaavaan.

Tiedotkaan eivät ole olleet ajan tasalla Itellassa. Kun tänään keskustelin puhelimessa Itellan johtaja Kirsi Laakson kanssa, niin paljastui että Itellan tiedoissa oli monta asiaa pielessä Nurmeksen osalta. Itellan postipalveluverkoston muutossuunnitelmat ovat perustuneet vääriin tietoihin mm. yritysten, asukkaiden ja palvelutapahtumien määrän ja suuntautumisen osalta. Myönteistä oli se, että Laakso lupasi ottaa koko asian uuteen tarkasteluun puhtaalta pöydältä. Ryhdikästä toimintaa.

Uskon postin kulkevan tulevaisuudessa niin, että postikonttori sijaitsee Nurmeksen keskustassa. Tämä tuntuu nyt olevan meidän yhteisön tahtotila. On hienoa, että Itella ja Jukola ovat mukana hakemassa ratkaisua asiaan. Tervetuloa mukaan joukkoon tummaan!

SOTE

Sosiaali- ja terveyspalvelujen (SOTE) järjestämisessä on lähitulevaisuudessa ainakin kolme haasteellista asiaa: SOTE-palvelujen järjestäjätahon pitää olla sama organisaatio, asiakkaita pitää olla nykyistä enemmän ja kolmanneksi järjestäjän pitää pystyä vastaamaan myös osin erikoissairaanhoidosta.

SOTE-uudistus on välttämätön sekä kuntien että valtion kannalta. Syinä tähän ovat talous ja hoitoketjun toimivuus. Uudistus on välttämätön myös demokratian kannalta. Nyt päätösvalta on karannut kuntayhtymiin ja pienissäkin kunnissa on erikseen sosiaalijohtajat ja terveyspalveluista vastaavat ylilääkärit. Kuntayhtymien ohjaus on valtuustojen ulottumattomissa, kun niitä ohjataan kunnantaloilta aktiivisten tai vähemmän aktiivisten virkamiesten toimesta.

Pohjois-Karjalassa SOTE:n osalta kannattaa nyt ottaa ns. piirimalli tutkittavaksi. Sen jälkeen tulee löytää demokraattinen tapa palvelujen järjestämisen osalta niin, että ei olla maakunnan keskuskaupunkimallissa. Seuraavaksi pitää ratkaista piirimallin aluesovellus eli pääterveysasemat ja niiden tuottamat lähipalvelut. Erikoissairaanhoidon osalta sairaanhoitopiirin muodonmuutos pitää saada aikaiseksi tavalla tai toisella. Nurmeksen kaupunginvaltuusto on valtuustoseminaarissaan pystynyt hahmottelemaan uskottavan askelluksen asian suhteen.

Valtakunnan politiikassa näyttää nyt siltä, että maakuntien keskuskaupunkien ”kassakaappisopimus” keskuskaupunkivetoisesta SOTE:sta joutuu väistymään ns. piirimallin tieltä. Paine seutukaupungeista on käymässä liian kovaksi. Erityisen vahvoilla näyttävät olevan ne seutukaupungit, joilla on toimiva terveyskeskus ja joissa virkalääkäreitä on vielä hyvin saatavilla.

ISER:in kaaduttua sen raunioille luotua ISKE-työtä kannattaa vielä ehkä yrittää. Onnistuessaan se hillitsee erikoissairaanhoidon ”kilpavarustelusta” aiheutuvia kuluja peruskunnille. Maakuntien keskuskaupungit ovat juuri nyt tulossa demografisen myrskyn silmään eli niiden erikoissairaanhoidon kustannukset nousevat sairaanhoitopiirien kasvuprosenttia nopeammin. Näin on myös Pohjois-Karjalassa. Monet seutukaupungit, kuten Nurmes, ovat selvästi tämän keskiarvon alapuolella. Esimerkiksi vuonna 2013 Nurmeksen kuntalaskutus kasvaa vain 0,3 %, kun koko sairaanhoitopiirin kuntalaskutuksen kasvu on 2,5 %.

Valtiovallan on vaikea tuottaa asiaan yhtä ainoaa ratkaisua, koska ohjauskeinot puuttuvat. Niinpä uskon, että valtion ratkaisuehdotus SOTE-asiaan on ympäripyöreä. Valtiohan on tunnetusti ollut arka puuttumaan erityisesti maakuntakeskuskaupunkien asioihin.

Pohjois-Karjalan kuntajohtajat ovat myös lopettamassa otvailun ja olemme toprakoitumassa asian suhteen. Näin tuumasimme eilen kokouksessa Joensuussa. Homman pitäisi onnistua ensi yrittämällä sillä suomalaisen kansanperinteen mukaan yrittänyttä ei laiteta enää toista kertaa nukkuvaa karhua härnäämään.

Summa summarum asia on nyt enempi tai vähempi omissa käsissämme. On mielenkiintoista nähdä, miten pian Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo löytävät yhteiset intressit tässä asiassa. Onkohan Pielisen Karjalan ajatusvoimalla käyttöä myös laajemmin maakunnassa?

Vuoden 2013 talousarvionäkymiä

Nurmeksen kaupunki on aloittanut laatia vuoden 2013 talousarviota. Näkymät tulevalla vuodelle ovat kohtuulliset. Toki haasteitakin on. Yhteenvetona voi kuitenkin onneksi sanoa, että taas kerran ”maailman loppu on peruttu”.

Positiivista vuoden 2013 talousarviossa on erikoissairaanhoidon kulujen kasvuennuste 0,2 % eli loppusumma talousarviossa tullee olemaan 7 980 000 euroa. Terveydenhuollon kuntayhtymässä budjetin kasvu on nollatasoa esittämiemme muutosten jälkeen poisto-aikojen lyhenemisestä huolimatta. Sosiaalipalveluissa ja vanhustenhuollossa nousupaineet ovat kohtuulliset. Sivistyspalveluissa on normaalista poikkeavia kustannuksia johtuen sisäilmaongelmista. Teknisellä puolella panostetaan kiinteistöjen kunnossa pysymiseen.

Nurmeksen verotulot näyttävät kasvavan 2,8 % viime vuonna vuoteen 2010 verrattuna. Vastaava luku on esimerkiksi Lieksassa 0,8 % ja Juuassa miinusmerkkisenä 0,1 %. Kolmen prosentin kasvuvauhti pitää meidät elossa. Verotulojen osalta kuntien pitää nyt olla itse aktiivisia pitämällä muun muassa kiinteistöverot ajan tasalla mieluusti säännöllisillä korotuksilla. Kiinteistöveron purevuus on hyvä, ja pohja on laaja verrattuna kunnallisveroon. Esimerkiksi meillä Nurmeksessa joka viides tulonsaaja ei maksa kunnallisveroa laisinkaan, mutta monet heistä maksavat kiinteistöveroa. Pieni positiivinen signaali valtion puolelta on eräiden verovähennysten karsiminen kunnallisverotuksessa, mistä seuraa se, että pitkästä aikaa ensi vuonna efektiivinen kunnallisveroprosentti alkaa hieman nousta.

Käytännön toiminnassa on ensi vuonna tärkeää kiinteistöstrategian määrätietoinen ja tehostettu toimeenpano. Se vähentää ylläpitokuluja ja lisää tuloja, kuten tontinvuokria ja kiinteistöveroja. Kiinteistöverotulot ovatkin meillä hyvässä kasvussa jo tänä vuonna naapurikuntiin verrattuna. Kiinteistörotaatio on myös merkki kaupungin elinvoimasta. Toinen tärkeä asia on videoneuvottelumahdollisuuksien käyttäminen aina kun se on teknisesti mahdollista. Eläköitymisen kautta avautuvia virkoja pitää täyttää, mutta täyttölupia pitää antaa harkiten.

Nurmeksen kaupunki ei aio piilotella vihreän veran alle poistoaikojen lyhentämistä. Tartumme haasteeseen jo ensi vuoden aikana ja terveydenhuollon kuntayhtymässä porrastetusti neljän vuoden aikana. Meitä tämä rokottaa pelkästään emon osalta noin 340 000 euroa.

Elinkeinotoimintaan panostaminen kuuluu myös meidän keinoihin. Nyt on hyvä aika rakentaa ja luoda uusia työpaikkoja. Rakentamisella sinällään on jo suhdannepoliittisia positiivisia vaikutuksia. Vasaran pauke on osa elinvoimaisen kunnan äänimaailmaa.

50 vuotta eikä ihan suotta!

Syksy 1962 oli sateinen. Kymmenen vuotta aiemmin Suomi oli noussut nauriskuopasta ja sotakorvaukset oli maksettu. Helsinki ja Hämeenlinna isännöivät olympialaiset. Armi Kuusela oli maailman kaunein.

Syksyllä 1962 vanhempani Olavi ja Anita antoivat minulle elämän. Ainutkertaisen lahjan, jota olen saanut nyt käyttää muutamaa päivää vaille 50 vuotta. Samana syksynä kuukautta aiemmin Iisalmen maalaiskunta alkoi teollistua, kun Sarvelan veljekset, Jussi ja Jaakko, perustivat Peltosalmen Konepajan. Loppu onkin menestystarinaa nimeltä Normet.

Evakkokarjalaisten tie uuteen elämään oli sopeutumista ja kovaa taistelua. Ainoa tae tulevasta oli taito tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja voittaa heidän luottamustaan. Leipä ja jopa polttopuut olivat evakkoperheillä tiukassa. Hätä ei lukenut lakia, kun ukkini lähti Lapuan evakkovuosina talvipakkasilla yön pimeyteen säkki selässä hakemaan polttopuita ”ukin pinosta”.

Myöhemmin ukkini yritti saada valtiolta lainaa lehmän ostoa varten. Minulla on tallessa Veikko Vennamon allekirjoittama vastauskirje, jonka sanoma oli 4-lapsiselle perheelle karu: ”Arvoisa maanviljelijä Aleksanteri Saatsi, Hernejärvi. Emme voi valitettavasti myöntää teille lainaa lehmänostoa varten, koska teillä on jo ennestään yksi lehmä.” Tarkat olivat valtiolla tiedot evakoiden elämäntilanteesta!

Viisikymmentä vuotta elämää ei ole ihan suotta. Vietän syntymäpäivääni 10.10.2012. Olen saanut käyttää elämääni omalla tavallani ja vanhempani ovat aina tukeneet minua. Nuoruus oli kilpaurheilua ja metsissä samoilua. Sain opiskella yliopistossa. Minulla on upea poika, Olli-Pekka. Hänellä on hieno tyttöystävä, Lotta. Vaimoni Kristiinan mukana sain kaksi bonuslasta Liisin ja Lassin. Liisistä tuli bonustyttöni. Lassi avasi ovia musiikin maailmaan. Yksi haaveistani – akateeminen - toteutui, kun sain väittelin kauppatieteistä Vaasan yliopistosta. Metsästyksen kautta olen saanut paljon ystäviä myös ulkomailta.

Koko Suomea kannattaa viljellä ja varjella. Olen aina tehnyt tarmolla työtä. Työuraani yhdistääkin yksi tekijä: se on työ koko Suomen ja erityisesti Itä-Suomen hyväksi. Olen kehittänyt metsätaloutta ja suomalaista koulutusjärjestelmää, olen rakentanut teollisuutta, olen johtanut kehitysyhtiötä ja nyt johdan yhtä itäsuomalaista kaupunkia, Nurmesta. Nurmeksen näkymät ovat hyvät. Pikkukaupungin kehitys on myönteisellä uralla.

Nuorisosta kannattaa myös huolehtia. Heissä on tulevaisuus. Kukaan meistä ei voi valita syntyperäänsä. Ilman vanhempiani myöskään minusta ei olisi tullut yhtään mitään. Te, joilla juuri nyt on pieniä lapsia, elätte elämänne tärkeimpiä vuosia. Näiden vuosien aikana rakennetaan seuraavan sukupolven luottamus tulevaan elämään. Ihmisiin. Kaikkeen.

Yksi elämän kantava voima on uteliaisuus. Olen utelias näkemään myös jatkossa, mitä elämä tuo tullessaan. Osa uteliaisuudesta liittyy Nurmeksen kaupungin tulevaisuuteen osa hyviin asioihin, joita elämä tuo muutoin tullessaan.

Lieksa on Pikesin suurin käyttäjä ja omistaja

Lieksan kaupunki on Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n (PIKES) suurin asiakas. Lieksaan kohdistuu yritysneuvontapalveluista 48,6 %, Nurmekseen 41,8 % ja Valtimolle 9,5 %. Tämän ohella Nurmeksen kaupunki ostaa erillispalveluna toimitila-asiamiehen palvelut maksamalla niistä 66 000 euroa vuodessa. Nurmes saa tätä kautta 25 neuvontasuoritetta lisää. PIKES:in hanketoiminnassa on myös Lieksan suunnalla painopiste suuren Luontokolin kasvusysäys –hankkeen takia. Asiakasmääriä tarkasteltaessa PIKES on nykytilassaan hyvin tasapainossa lukuun ottamatta Valtimon lievää asiakasmäärän aliedustusta verrattuna omistukseen ja vuosimaksuihin.

Lieksassa on myös suurin asiakaspotentiaali eli yritysten toimipaikkojen määrä. Lieksassa on 711 yritystoimipaikkaa, Nurmeksessa 570 ja Valtimolla 187. Prosentteina nämä ovat 48,8 %, 38,8 % ja 12,7 %. PIKES:in nykyiset omistusosuudet kuntien kesken ovat 49,4 %, 38,6 % ja 12,0 %. Ei ole sattumaa se, miksi PIKES:in nykyinen omituspohja on juuri tällainen. Itse asiassa Lieksalla on nykytilassa hieman yliomistusta ja Valtimolla omistusta hieman liian vähän. Tämä kauneusvirhe johtuu PIKES:in osakkeen epälikvidisydestä eli pienestä osakemäärästä: 83 osaketta ei voida jakaa ihan tarkalleen oikein, silloin kun puhutaan 1-2 prosenttiyksikön epäsymmetrisyydestä.

Edellä esitettyjen lukujen valossa PIKES on balanssissa. Kun kuntien maksamat euromäärät ynnätään yhteen, niin Nurmes maksaa PIKES:lle asukaslukuun suhteutettuna vuositasolla 24 000 euroa enemmän kuin Lieksa. Maakunnassa ollaan syystäkin ihmeissään syntyneestä tilanteesta. Kysymys ei taida ollakaan kuntien välisestä epäluottamuksesta, vaan kuntien itseluottamuksen puutteesta!

Lieksan Teollisuuskylä Oy:n toimintatavan kehittäminen on Lieksan kaupungin oma asia, joten sitä ei ole tarkoituksenmukaista kytkeä mitenkään PIKES:iin. Junahan ajoi käsitykseni mukaan tämän asian ohi jo 3½ vuotta sitten, kun seudullisen toimitilayhtiön perustaminen oli kalkkiviivoilla. Nyt talouden realiteetit ovat tulleet vastaan ja naapurien into tähän hankkeeseen on hiipunut.

Pielisen Karjalan kuntien poliittiset ryhmät ovat mielestäni lisäksi tuoneet PIKES:iin vakautta sopimalla 2-vuotisesta puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajakierrosta Nurmeksen ja Lieksan kesken sekä kahden suurimman puolueen eli Keskustan ja SDP:n kesken. Pidän tätä hyvänä asiana. Kunnasta ja puolueesta riippumatta PIKES:in puheenjohtajat ovat tähän asti tehneet tuloksekasta ja jämerää jälkeä.

PIKES on tehnyt ja tekee hyvää työtä. Nyt on aika antaa työrauha yhtiölle, niin että sen hyvä työ koko Pielisen Karjalan hyväksi voi jatkua. Seutukuntanahan meillä on lisäksi edessä suuria haasteita kunnallisen palvelutuotannon järjestämisessä ja kuntarakenteen tarkastelussa.

Nyt on tärkeää pitää elinkeinoasioissa koko Pielisen Karjalan ja Pohjois-Karjalan etu oman kunnan edun edellä. Siksi kovaa kisa esimerkiksi uusista työpaikoista on Suomen ja Euroopan muiden seutukuntien kanssa.

Tästäkään päivästä ei tullut hyvää uutispäivää, vaan PIKES jatkaa olemassaoloaan ja työtään koko Pielisen Karjalan hyväksi.

Yhteen hiileen

Hiili on elintärkeä alkuaine eläville olennoille. Hiiliatomi on puolestaan maailman käyttökelpoisin ja yksinkertaisin energiavarasto, koska se on erittäin kyvykäs sitoutumaan muiden alkuaineiden kanssa. Nyt puuhiili valjastetaan Pielisen Karjalan hyvinvoinnin eteen: Nurmeksen kaupungilla ja koko seutukunnalla on hyvä tilaisuus osoittaa yhteen hiileen puhaltamisen taito.  Kaupunginhallitus ottaa näet kokouksessaan 17.9. kantaa biohiiltämön valmisteluun Nurmeksessa.

Biohiiltämössä on kysymys puuhiilen ja puuöljyn valmistamisesta pienikokoisesta runkopuusta täysin suljetussa hiiltoprosessissa. Puuhiiltä käytetään mm. terästeollisuudessa ja energiantuotannossa kivihiilen korvikkeena. Puuöljyä puolestaan voidaan käyttää polttoaineena voimakoneissa, maaliteollisuuden raaka-aineena, biomuovien raaka-aineena sekä lahonsuoja-aineena. Yleisemmin maailmalla uskotaan, että ns. biokomponenttien valmistuksella on hyvä tulevaisuus.

Biohiili on hiilidioksidineutraali kiinteä polttoaine, kun puu tulee hoidetuista talousmetsistä. Sen energiapitoisuus on korkea ja ominaisuudet ovat homogeeniset. Etuna on myös alhainen kosteuspitoisuus. Puuhiilen lämpöarvo voi olla jopa hiilen lämpöarvoa parempi, koska puuhiili sisältää vähemmän tuhkaa.

Rautatiekuljetukset ja terminaaliratkaisut nousevat biohiiltämön suunnittelun keskiöön. Raaka-aineesta suuri osa tulee junalla ja lopputuotteista suuri osa lähtee junalla. ”Rautahepo” on siis tärkeässä roolissa Nurmeksen biohiiltämön logistiikassa. Jo valtuustoseminaarissa puhuttu tulevaisuuden rautateiden purku- ja lastauspaikka saa tuulta siipiensä alle.

Biohiiltämö on sitä, mitä Pohjois-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa juuri nyt tarvitaan. Hanke on mitä suurimmassa määrin ns. strategian mukainen. Nurmeksen kaupungilla on asian suhteen ymmärrystä ja toimeenpanokykyä. PIKES on valmistellut asiasisältöjä ja hanketta ansiokkaasti sekä KOKO- että PKBEV-hankkeissa. Olen myös aistinut suurta innostusta asian suhteen meidän nurmeslaisten valtuutettujen keskuudessa, kun asiasta annettiin ennakkotietoa valtuustoseminaarin bussimatkalla. Asialla on laaja kannatus, ja meitä virkamiehiä suorastaan kannustetaan viemään hanketta eteenpäin.

Toteutuessaan biohiiltämö työllistää yhteensä n. 290 henkilöä, josta 15–20 itse tehtaassa. Loput työpaikat ovat korjuussa, kuljetuksessa ja terminaaleissa. Tämän hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset ovat erittäin suuret: puunmyyjille syntyy kantorahatuloa lisää n. 16–18 miljoonaa euroa vuodessa ja logistiikka- sekä käsittelyketjulle syntyy liikevaihtoa saman verran vuositasolla. Harvalla elinkeinohankkeella on näin suuria aluetalousvaikutuksia. Tämän päälle pitää huomata, että esimerkiksi nurmeslainen ”Metallinyrkki” pystyy toimittamaan teräsrakenteita ja hiilen kuljetuskontteja rautateille.

Uskon, että koko Pielisen Karjala ja Pohjois-Karjala ovat tämän hankkeen takana. Ainahan on parempi puhaltaa kuin pissiä samaan yhteiseen hiileen!

Captare necesse est

Metsästys on tärkeää. Metsästyskausi pyörähti eilen isolle vaihteelle, kun kanalintujen metsästys alkoi. Eränkäynnillä on täällä Nurmeksessa ikimuistoiset perinteet. Itä- ja Pohjois-Suomessa metsästys on harrastusta korkeammassa kategoriassa eli se on nautintaoikeutta muistuttava relikti eli jäänne maanomistuksesta riippumatta. Siksi metsästys liikuttaa ihmismieliä.

Minullekin metsästys on tärkeä asia, ja siitä on tullut näin viidenkympin korvilla tärkeä harrastus. Olen myös ollut onnekas ottopoika Tapion tarhoissa. Metsästysvuoteni tästä vuosi taaksepäin on näet ollut ylitsevuotava: olen ollut onnekas kaataessani mm. hirven, metson, villisikakarjun, kapitaali-saksanhirven sekä kaurispukin.

Nurmeksen kaupungissa metsästyksestä keskustellaan nyt vilkkaasti, koska syyskuun lopulla kokoontuva kaupunginvaltuusto ottaa kantaa Ylä-Karjalan kansallispuiston perustamiseen. Metsästyksen koetaan olevan vaarassa kansallispuiston takia. Uskon valtuustomme tekevän viisaan ja oikean päätöksen. Kaksi seuraavaa viikkoa näyttävät sen, mitkä muut asiat nousevat vaakakuppiin kansallispuistoa puntaroitaessa. Esimerkiksi Kolovedellä kansallispuisto on rakennettu niin, että hirvenmetsästys voi siellä jatkua.

Metsästykseen liittyvä eräs hieno asia ovat koirat ja niiden kasvattaminen. Uskon, että joku päivä minullakin on taas oma metsästyskoira. Rotua en ole vielä valinnut, mutta vaihtoehtoja on useita ja ne lisääntyvät, kun olen nähnyt metsäretkilläni toinen toistaan parempia koiria työnsä ääressä.

Jahdissa ollessa todellisuuden ja mielikuvituksen rajat häilyvät. Metsästäjän äärimmilleen viritetty pyyntivietti tekee joskus myös tepposet. Kun sitten metsästäjän jahtihalu ja jahtionni ovat kohdallaan, niin metsä antaa. Silloin pyytömies muuttuu saamamieheksi Mielikin suosiollisella avustuksella. Minulle syntyi tästä ajatus kirjata omia tunnelmiani muistiin. Kirjoitinkin metsästyskirjan. Kirjan otsikon otin Kalevalasta.

Kirjaprojektini alkoi oikeastaan siitä että, mitä haluan, kun täytän 50 vuotta lokakuussa. En halunnutkaan harrikkaa, vaan halusin jaettuja, yhteisiä, vahvoja kokemuksia luonnon ääressä hyvien kavereiden kanssa. Kirjoitin kirjaani 2 vuotta. Otin valokuvia. Keräsin tietoa. Nyt kirja on valmis ja painolämmin. Lopputulos rauhoittaa mieltä.

Nurmeksen syksyinen luonto on hieno, emmekä ole siitä liioin mustasukkaisia. Toivotamme kaikki luonnonystävät tervetulleeksi meille olipa sitten mukana kamera, marjakori tai haulikko.

Nuorekkaalla Nurmeksella on "Kaikki inkkarit kanootissa"

Nurmeksen kaupunki on nuorekas ja nykyaikaisempi. Onnistuneet elokuvajuhlat, paluumuuttointo ja valtuustomme strategiset linjaukset seminaarissa ovat tästä osoituksena. Aktiiviväestö ja nuoret aikuiset ratkaisevat Nurmeksen kehityssuunnan. Olemme oivaltamassa oikein. Itse olen aistinut ilmassa vahvaa kehitystahtoa. Näyttää hyvältä.

Nurmeksen kaupunki haluaa lisätä vuoropuhelua nuorten ja nuorten aikuisten kanssa. Itse odotan innoissani sählyottelua nuorten ja päättäjien välillä PielisAreenassa tiistaina 18.9. Silloin kuulemme samalla hyvän läpileikkauksen nuortemme kuulumisista ja toiveista.

Onko Nurmeksella kaikki inkkarit kanootissa? Tämä inkkarivertaus tarkoittaa nuorten puhekielessä sitä, että ollaanko tervejärkisellä pohjalla. Kun itse olen tähystellyt, niin aika monta inkkaria olen havainnut kanootissamme. Kaupunkimme suunta ja draivi näyttävät hyviltä: olemme nuorekkaita, olemme yksituumaisia ja olemme kehitysmyönteisiä. Kaupunkiimme syntyy uusia työpaikkoja, 300 ihmistä muuttaa Nurmekseen joka vuosi, ja kaupunkimme kulttuuritarjonta on monipuolista ja laajapohjaisesti tuotettua. Esimerkiksi elokuvajuhlien drive-in -näytös oli vahva näyttö eri tahojen yhteistyöstä.

Nurmes on myös joustavampi. Joustavuuden yksi lähtökohta on itsevarmuus. Kuntien välisessä yhteistyössä tarvitaan juuri nyt joustavuutta, kun naapurien toivomukset tuntuvat välillä kohtuuttomilta. Pielisen Karjalan kuntien joustoa mitataan tällä hetkellä mm. PIKES:in asiassa ja lähestyvissä SOTE-kiemuroissa.

Nuorekasta imagoa kannattaa tukea markkinoinnilla. Markkinoinnilla voidaan ja kannattaa vahvistaa sitä mikä on jo olemassa. Markkinointi on kylvöä, mutta myynti on sadonkorjuuta. Sadonkorjuuta varten Nurmeksen kaupunki tulee arvioni mukaan uudistamaan joitakin toimintatapojaan.

Perjantaina käymme sitten Helsingissä. Haluamme kertoa ajankohtaisia myönteisiä kuulumisiamme myös valtioneuvostolle ja useille kansanedustajille. Karjalasta kajahtaakin nuorekkaan Nurmeksen särötön ääni!

Hihat ylös!

Nurmeksen kaupungin valtuustoseminaari pidetään tällä viikolla. On aika kääriä hihat.

Minuun on tehnyt jo nyt vaikutuksen se, miten huolellisesti meidän viiden työryhmän jäsenet (valtuutetut) ja virkamiehet ovat valmistautuneet seminaariin: tietoa on kerätty, kysymyslistoja on käyty läpi, sparrausta on haettu. Olemme nyt siis valmiita tähän tärkeään työhön. Myös PIKES kertoo seminaarissa oman hyvin valmistellun näkemyksensä Nurmeksen elinkeinoelämän potentiaalista.

Valtuustoseminaarissa tehdään töitä viidellä eri työryhmällä ja kolmella eri aikajänteellä: 1) Valmistellaan vuoden 2013 talousarviota. 2) Valmistaudutaan kunta- ja sote-rakenteen muutoksiin 2013–2015. 3) Käynnistetään ryminällä Nurmeksen kaupungin strategian laadinta vuosille 2013–2017.

Seminaarin rakennetta ja työryhmien työnjakoa voisi vaikkapa verrata täytekakun leipomiseen: YTY-ryhmä miettii reseptejä, osoittaa keittiön, ohjeistaa kokkien työnjakoa ja arvioi naapurien kiinnostusta leipomiseen. TULO-ryhmä etsii rahaa munien ja jauhojen ostoon tai tarvittaessa lainaamiseen sekä pohtii sitä miten uusia syöjiä houkutellaan ruokapöytään. Hillot haetaan myös kellarista. SOTE- ja ELO-ryhmät leipovat varsinaiset kakun kerrokset mieleisekseen ja miettivät niiden kokoa ja mitoitusta sekä syöjien mieltymyksiä nyt ja tulevaisuudessa. ILO-ryhmä kuorruttaa kakun, koristelee pöydän ja lähettää kutsut juhlapöytään.  Ryhmä huolehtii myös siitä, että juhlapaikalle on opastukset ja kulkuväylät kunnossa.

Julkisuudessa on arvosteltu paljon valtion kuntarakenneuudistusta. Minä näen valtion asettaman nuotituksen selvänä ja johdonmukaisena. Uskon myös Nurmeksen valtuuston ajattelevan pääosin samalla tavalla. Nurmeksen kaupungin keskeinen sijainti ja yhteistyökykyisyys sekä vahva kuntatalous antavat meille hyviä eväitä reppuun. Valtion aikatauluissa kriittiseksi rajaksi on muodostumassa 1.4.2014. Silloin päättyy kuntien vapaaehtoisuuteen pohjautuva prosessi. Siitä eteenpäin mennään uuden rakennelain ohjauksessa ja valtio asettaa ns. heikkoihin kuntiin sekä yksin jääneisiin kuntiin erityisselvittäjät.

Strategiaprosessi on aina innostava ja haastava. Johtajalle se on yksi tärkeimmistä suoritteista. Pitää myös muistaa, että jos meillä ei ole omaa suunnitelmaa, niin pian huomaamme olevamme osa jonkun muun suunnitelmaa. Yksi hyvä keino on myös aina kysyä: laitammeko asiat tapahtumaan vai tapahtuuko meille asioita? Niille, jotka eivät ole valmistautuneet, tuppaa kummasti vain tapahtumaan asioita yllättäen.

Essut kiinni ja eikun jauhot pölisemään!

Kuntapäätösten yritysvaikutusarviointi

Nurmeksen kaupunki valittiin vuonna 2011 vuoden yrittäjyyskunnaksi Pohjois-Karjalassa. Se oli merkittävä tunnustus meille kaupungille. Aina pitää myös parantaa. Miten voisimme olla vieläkin parempia myös tässä asiassa?

Meillä oli Nurmeksen kaupungin johtoryhmässä viime viikolla mielenkiintoinen asia, kun Nurmeksen Yrittäjien puheenjohtaja Ella Kärki ja emeritus-puheenjohtaja Eero Lukkarinen olivat kertomassa kuntapäätösten yritysvaikutusarvioinnista. Kuuntelimme korvat höröllään Ellan ja Eeron terveisiä. Aloite tähän asiaan syntyi siitä, kun Nurmeksen yrittäjien hallitus kävi kylässä kaupungintalolla parisen viikkoa sitten. Samalla kuulimme, että Nurmeksen Yrittäjissä on peräti 158 jäsentä.

Yrityksellä ja kunnalla on useita sidoksia. Kunta on yrityksen kotikunta. Kunta voi olla asiakas tai kumppani. Kunta on markkinatoimija. Kunta tuottaa infrastruktuuripalveluja. Kunta tarjoaa työntekijöille palveluita ja toimii asumiskuntana. Itse henkilökohtaisesti pidän yritysten roolia erittäin merkittävänä, koska vain niissä työpaikat lisääntyvät. Valtio ja suuyritykset näet vähentävät työntekijöitään. Yritysten rooli kumppaneina palvelutuotannossa on myös kaupungin kannalta tärkeää.

Asian pihvi on siinä, että Nurmeksenkin päätöksenteossa vaikutukset yrityksiin ja yrittäjiin tulisi arvioida jo etukäteen. Esimerkiksi katuremontti, liikuntahallin rakentaminen tai kansallispuiston perustaminen ovat asioita, joiden yritysvaikutuksia on hyödyllistä arvioida. Virkamiehet arvioivat näitä vaikutuksia päätösesityksiä valmistellessaan. Luottamushenkilöt puolestaan arvioivat päätöksiä tehdessään ovatko vaikutukset toivottavia.

Yritysvaikutusarvioinnin kautta vuoden yrittäjyyskunta haluaa kehittyä vielä yritysystävällisemmäksi. Tätä kautta yritykset kokevat Nurmeksen kaupungin yritystoiminnalle myötämieliseksi sijaintipaikaksi. Yritysvaikutusten systemaattinen arviointi auttaa parantamaan myös kunnan elinkeinoilmapiiriä. Nurmeksen kaupungin kannalta kysymys on myös proaktiivisuudesta: yritysmyönteinen kaupunki ennakoi toimiensa vaikutuksia yrityskenttään.

Tuumasimme tapaamisessa muutakin: Yrittäjien ja kaupungin ensimmäinen aamukahvitilaisuus on torilla 5.9.2012 Yrittäjän päivänä. On pelkästään hyväksi, että yhteydenpito kaupungin ja yrittäjien välillä on säännöllistä.

Minulla on se käsitys, että Nurmeksen kaupungilla on tahtoa yritysvaikutusten arviointiin. Siitä kaikki alkaa. Ensimmäinen käytännön askel on se, että kaupungin johtoryhmän jäsenet sitoutuvat omassa työssään arvioimaan päätösten yritysvaikutuksia. Pitkäkin matka aloitetaan ottamalla ensimmäinen askel, kuten kiinalainen sananlasku sanoo.

Ylä-Karjalan kansallispuisto

Kuulimme äskettäin merkittävän uutisen. Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri esittää Ylä-Karjalan kansallispuiston perustamista. Puiston pinta-ala olisi 4339 hehtaaria. Puisto olisi ennen kaikkea erämaajärvien puisto eli se pitäisi sisällään mm. Mujejärven ja Talasjärven sekä Uuronrotkon. Puistorajauksen sisällä on myös paljon luonnontilaisia soita, joten metsätalouden panostukset Metsähallituksella ja metsäyhtiöillä eivät valuisi tämän takia hukkaan. Pidänkin kansallispuiston perustamista mahdollisena.

Mujejärvellä on ainutlaatuinen historia idän ja lännen välissä. Kylän historiaa on juuri taltioitu ansiokkaasti kyläkirjaan. Uskon, että tästä historiasta voitaisiin ammentaa sisältöä myös kansallispuistoon. Perinnerakentaminen voisi myös olla yksi puiston teemoista.

Pidän kansallispuistoehdotusta mielenkiintoisena ja tutkimisen arvoisena. Kansallispuiston syntymistä edesauttaa alueella jo osin valmiina olevat retkeilyreitit ja palvelurakenteet, joiden kunnossapidon uskon olevan parempaa kansallispuiston statuksen alla. Toteutuessaan kansallispuisto tuo lisäarvoa Ylä-Karjalan matkailulle ja elinkeinoelämälle. Kansallispuiston perustaminen ei kaatuisi ainakaan valtion rahapulaan.

Kansallispuistoilla on merkittäviä positiivisia talousvaikutuksia. Esimerkiksi Kolin kansallispuiston tulovaikutus on 5,6 miljoonaa euroa vuodessa ja kokonaistyöllisyysvaikutus on 74 henkilötyövuotta. Negatiivisia talousvaikutuksia tulee metsätalouden tulojen ja metsästystulojen vähenemisestä. Vaikutukset tulee laskea oikein ja tasapuolisesti. Ylä-Karjalan kansallispuisto ei ole uhka nykyisille kansallispuistoille. Puisto toisi Nurmekseen kerrannaisvaikutuksineen 10-15 miljoonan euron sysäyksen, siitä valtion rahaa olisi noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Nurmeksen kaupungille asiasta ei vielä ole tehty virallista esitystä, mutta paikalliset toimijat ovat pitäneet allekirjoittanutta ajan tasalla. Minulle asia ei tullut yllätyksenä. Paikallistasolla asiasta pitää nyt käydä osallistavaa ja monipuolista keskustelua. Metsätalouden ja paikallisväestön intressit kuuluu huomioida hyvin laissa, jolla kansallispuisto perustetaan. Nurmeksen kaupungin näkökulmasta tämä asia olisi mitä parhain kohde testata yritysvaikutusten arviointia Nurmeksen kaupungin päätöksenteossa. Siksi monipuolisia kansallispuiston vaikutukset ovat suuntaan jos toiseen.

Keskustelin kansallispuistosta Metsähallituksen johtoryhmän kanssa viime tiistaina. Heidän mukaansa esityksiä uusista puistoista on tullut 16 kpl, ja uusia puistoja voisi tulla Suomeen yhteensä 3-4. Olipa kiva tavata entisiä työkavereita pitkästä aikaa. Minähän tein 14-vuotisen työuran Metsähallituksessa eri tehtävissä mm. suunnittelupäällikkönä ja Itä-Suomen kiinteistöpalvelujen aluejohtajana. Tähän jos mihin sopii loppuun sanonta: ”Ympäri mennään, yhteen tullaan”.

Aikuiskoulutuksesta ammattikorkeakoulujen pelastus?

Ammattikorkeakoulut ovat nyt Suomessa kovassa puristuksessa. Vuosille 2012–2015 kohdistuu useita asioita samanaikaisesti, jotka kiristävät koulujen taloutta. Tärkeimmät asiat näistä ovat työllisyyskoulutusten vähentyminen, valtion yksikköhintakorvausten jäädytykset, aloituspaikkojen leikkaukset sekä lisäsäästötavoitteet. Moni ammattikorkeakoulu menettää tuloistaan 20–25 prosenttia lähivuosina.

Kehitys oli nähtävissä jo keväällä 2011 selvästi: tulot alkoivat laskea. Otinkin asian esille useaan otteeseen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sisäisessä hallituksessa, jonka jäsen olen. Reagointi on kuitenkin ollut hidasta kautta maan. Mikä nyt neuvoksi?

Itse uskon siihen, että aikuiskoulutus voisi olla ammattikorkeakoulujen yksi pelastus. Meillä Pielisen Karjalassa on erittäin hyvät kokemukset maakuntakorkeakoulusta sairaanhoitajien ja tradenomien koulutuksessa. Näin oman seutukunnan ”porrasnostin” toimii ja ihmiset voivat opiskella työnsä ohessa ja valmistumisen jälkeen siirtyä vaativimpiin tehtäviin. Erityisesti tradenomit muodostavat elinkeinoelämän ja palvelualan keskijohdon selkärangan. PIKES teki aloitteen vuonna 2008 maakuntakorkeakoulun käynnistämisestä Pohjois-Karjalassa. Loppu onkin ollut menestystarinaa.

Nuorisoikäluokkien pieneneminen näkyy jo maakuntakeskuskaupungeissakin, jonne ammattikorkeakoulut ovat rakentaneet isoja kampuksia tai tehneet kalliita vuokrasopimuksia. Toimitiloista tuleekin keskeinen elementti ammattikorkeakoulujen tuottavuusohjelmissa. Aikuiskoulutus, etäopetus ja hyvät kumppanuudet vähentävät toimitilakuluja merkittävästi. Henkilöstön osalta haasteet ovat samankaltaisia: opetuksen ohella opettajilta toivotaan työelämän kehittämistaitoja tai hankeosaamista.

Henkilökohtaisesti uskon, että ammattikorkeakoulut selviävät tästä ”urhon hypystään”. Kouluilla on reaalinen tarttumapinta maakuntiin ja yrityselämään. Kumppanuuksien kautta ne saavat myös omaan toimintaansa uutta näkökulmaa. Yksi asia on kuitenkin varma: koulujen johtamiselta vaaditaan entistä enemmän ammattimaisuutta. Johdon kyvykkyys on myös ammattikorkeakoulujen tärkein menestystekijä.

Kesänurmeslaisilta kuultua

Nurmeksessa on kesällä paljon kesäasukkaita, turisteja ja kävijöitä. Näiltä ihmisiltä saamme paljon uutta näkemystä ja palautetta. Tämän informaation avulla voimme kehittyä entistä paremmiksi.

Itse olen saanut paljon positiivista palautetta Nurmeksen kulttuuritarjonnasta, kesätorista ja toimivista palveluista. Nurmes-talon tarjonta saa myös kiitosta. Sisältö tuntuu siis olevan kunnossa. Monet kesänurmeslaiset soittavat rohkeasti kaupunginjohtajalle tai pistäytyvät kaupungintalolla. Tervetuloa toistekin!

Kesänurmeslaisina on paljon myös yrittäjiä ja johtavassa asemassa olevia henkilöitä. Näiltä olenkin saanut henkilökohtaisesti muutamia hyviä ”syttyjä”. Voi olla, että jotkut näistä johtavatkin lähivuosina uuden yritystoiminnan syntymiseen Nurmeksessa. Nurmeksen golf-kentällä tapaa myös ihmisiä, jotka pitävät käsissään yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tärkeitä lankoja.

Eniten parannusehdotuksia on tullut katujen ja teiden kunnosta sekä kaupungin tiedottamisesta kesäasukkaille. Kaupungin markkinointia ja tiedottamista pitääkin jatkossa kehittää päättäväisesti. Se ei ole ollut kaikilta osin iskussaan. Huomasin tuossa myös kesälomani aikaan, että aivan aiheesta valtuustomme puheenjohtajakin blogissaan oli kiinnittänyt huomiota samaan asiaan.

Kuntalaiset kertovat minulle myös epäkohdista. Jotkut meistä ovat kesän huumassa sortuneet myös oman käden oikeuden käyttöön: Teitä on suljettu, naapurin katiskoilla on käyty vieraalla veneellä ja polttopuita on epähuomiossa haettu naapurin pinosta. Nuoriso on polttanut kumia kadulla. Kuppi on läikkynyt.

Sateinen kesä ja Pielisen pinnan korkeus ovat myös arvaten puhuttaneet. Ihmiset ovat tyytymättömiä Pielisen säännöstelyn epäonnistumiseen. Positiivisia uutisia Pieliseltä ovat puolestaan olleet uuden risteilylaiva M/S Serenan tarjonta sekä muhkeat kuhasaaliit. Monet ihmiset ovat myös noteeranneet Jukolan Osuuskaupan onnistuneet uudistukset Bomban kylpylän rannassa. Monet veneilijät pitävät jo nyt Bomban kylpylän rantaa Nurmeksen oikeana matkustajasatamana.

Pääsääntöisesti Nurmes tuntuu kesällä näyttävän parhaat puolensa. Tätä kirjoittaessani paras ja kuumin kesä on vielä edessäpäin. Sääennusteet ovat näet paranemaan päin. Viikonloppuna kävin piipahtamassa Eestissä ja vein sinne Tohmajärveltä kaksi lupaavaa karhukoiranpentua Kelmin ja Iitun. Nämä vesselit ovat taatusti tulevia suurriistakoiria, ja nyt ne pääsivätkin riistarikkaalle työmaalle. Kun pääsimme pentujen kanssa perille Raikkulaan, niin Iitu hyppäsi ensitöikseen kultakala-altaaseen uimaan. Lämpömittari näytti 30 astetta plussaa ja heinäsirkat soittivat.

Likaista peliä jätteillä

Varkauden suunnalla pelataan jätepeliä, jonka lopputuloksena pohjoiskarjalaisista on tulossa jäterälssi eli pysyvä veronmaksaja. Leppävirran kuntaan ollaan näet suunnittelemassa Riikinnevan ekovoimalaitosta, jonka polttoaineena on jäte. Laitos maksaa ÅF-Consult Oy:n arvion mukaan 118 miljoonaa euroa. Hankkeen suunnittelussa on monta asiaa pielessä.

Kompuroinnin huippuna on laitoksen taloudenpidon suunnittelu, jonka mukaan laitos myisi Varkauden kaupungille kaukolämpöä 185 700 MWh vuodessa hintaan 28 €/MWh (alv 0 %). Hinta on 12–18 €/MWh alle käyvän markkinahinnan. Laitoksen yhtenä osakkaana on Jätekukko Oy 22,5 %:n osuudella. Nurmeksen kaupunki on puolestaan Jätekukon osakkaana 4,5 %:n osuudella. Tällä matematiikalla me nurmeslaiset tukisimme varkautelaisia 28 000 eurolla vuodessa lämmön hinnassa. Joensuulaisten vastaava tuki olisi yli 220 000 euroa vuodessa. Kyseessä on merkittävä tulonsiirto. Pohjois-Karjalan maakunta maksaisi Puhas Oy:n ja Jätekukko Oy:n kautta laitoksen 30 vuoden pitoaikana Varkaudelle tukea noin 11 miljoonaa euroa. Tämän päälle vielä pitää huomioida hankkeen rahoituskulut eli lainarahan korko. Että silleen!

Edellä mainittuun lämmön toimitukseen liittyy myös se, että laitosta suunnitellaan Varkauden toiveiden mukaan alamittaiseksi eli jatkuvalta teholtaan vain 51 MW:n laitokseksi. Alitehoinen laitos tuottaa vähän lämpöä ja sähköä suhteessa polttoaineen määrään. Laitoksen tuloista tuli jätteen porttimaksuista 35 %, lämmön myynnistä 32 %, sähkön myynnistä 30 % ja metallin myynnistä 3 %. Kun hanketta markkinointiin osakkaille talvella 2012, puhuttiin vielä 30 euron porttimaksusta. Nyt ollaan jo 40 eurossa, mutta tämä on vasta alkua, koska…

Talouslaskelmista on löytynyt muitakin puutteita, jotka olen ottanut esille myös Jätekukon hallituksessa 15.6.2012. Lainojen lyhennykset ovat tuloslaskelman sisällä (mm. verot unohtuneet), ja käyttöpääomaa ei ole huomioitu laisinkaan eli suunnitelma vuotaa tuloksen osalta 1,5 M€ vuodessa ja pääoman osalta peräti 15–20 M€. Kun nämä ”puutteet” huomioidaan, niin porttimaksuun on painetta n. 10–15 €/tn. Tämän tiedon valossa, kun laitos on valmis, ollaankin porttimaksun osalta jo tasolla 65 €/tn. Lisäksi on huomattava se, että lämmön määrä ja hinta eivät siis voi joustaa ylöspäin ja että sähkön hintakehitys on epävarma. Porttimaksun päälle pitää laskea Jätekukon pääomakulut ja kuljetuskustannukset. Tästä päästäänkin jo rätinkini mukaan hintaan 85 €/tn.

Tästä ratkaisusta on siis tulossa kallis myös osakkaille. Jätekukon osalta tuskaa lisännee se, että koko investointi jouduttaisiin kaiken kukkuraksi rahoittamaan lainarahalla sekä oman että vieraan pääoman osalta. Esimerkiksi Nurmeksen kaupungin osalta oman pääoman osuus olisi noin 300 000 euroa ja vieraan pääoman osuus noin 900 000 euroa. Kovia lukuja tässä kuntatalouden tilanteessa.

Sopan taustalla on Storan Enson tehtaiden lakkautus Varkaudessa. Yhtiöhän on nykyinen lämmöntoimittaja Varkauden aluelämmölle n. 90 prosentin osuudella, ja sopimuksessa on vain 18 kk:n irtisanomisaika. Varkauden alueen saatua ÄRM-statuksen tämänkaltaisen jätevoimala-hankkeen suunnitteluun on saatu julkista tukea. Mutta tässä ei vielä kaikki: valmisteluhanketta vetää Janne Kuronen, joka on siviilissä Varkauden kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Tällainen valmistelutapa aiheuttaa oikeutetusti paheksuntaa yli maakuntarajojen.

Koko jutun kruunaa osakkaiden suunnitelma tehdä laitoksesta ns. suorahankintapäätös jo syyskuun lopulla. Ei muuten onnistu. Viisaudellahan sanotaan sentään olevan jotkut rajat, mutta hulluudella ei tunnu olevan mitään rajoja…

Malli C

Sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakenneryhmä suosittelee väliraportissaan (25.6.2012) kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämismalliksi mallia C. Tuskin olen ainoa kuntajohtaja Suomessa, joka pohtii nyt mitä tämä malli C tarkoittaa.

Malli C olettaa Suomessa olevan lähivuosina noin 150 kuntaa. Näiden kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty 25–35 kunnan tai sote-alueen toimesta. Nämä vastuutoimijat tuottavat laajennetun perustason palvelun ja merkittävän osan myös erikoissairaanhoidosta. Tavoitteena on synnyttää uusille vastuuorganisaatioille laaja, uudenlainen palvelukokonaisuus, joka vastaa mm. ikääntymisen ja syrjääntymisen nykyhaasteisiin. Vain vahvimmat nykykunnat voisivat itse vastata tästä työryhmän hahmottelemasta sosiaali- ja terveydenhuollon perustasosta.

Malli A olisi rakentunut 70 kunnan varaan, mutta tämä ei liene realismia kuntakentän nykytilanteessa. Malli B olisi ollut ns. ”piirimalli”, jonka tuloksena Suomeen olisi syntynyt 12–17 sote-aluetta. Näissä malleissa A ja B sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteen kytkeminen olisi jäänyt vähälle huomiolle. Uskon tämän olleen syy siihen, miksi työryhmä kallistui juuri mallin C kannalle.

Olennainen asia mielestäni on se, että työryhmä mainitsee päivystyksen ja poliklinikoiden olevan näissä sote-alueissa. Tämä asia vaikuttanee ihmisten arkeen eniten. Toinen tärkeä johtopäätös on se, että päätöksenteko siirtyy pieniltä ja keskikokoisiltakin kunnilta pois yhteistoimintarakenteisiin, jotka eivät ole nykyisten kuntayhtymien tyyppisiä, vaan tavalla tai toisella keskuskaupunkivetoisia. Malli C:ssä ei ole kunnan ja sote-alueen välistä hierarkiaa suhteessa erityisvastuualueisiin eli ervoihin.

Malli C tarjoaa kansalaisille täydennyksenä sähköisiä palveluita (esim. omahoito), liikkuvia palveluita (esim. laboratoriokokeet), kotiin tarjottavia palveluita (esim. kotihoito) ja lähellä tarjottavia palveluita (esim. neuvola). Malli C:ssä suuri joukko nykyisiä tiloja esimerkiksi terveyskeskuksissa jää vaille käyttöä.

Aikataulullisesti valtiovalta näyttää tähtäävän muutoksissa vuosiin 2015–2017. Tähän viittaa mm. paras-puitelain velvoittavuus jopa vuoden 2014 loppuun. Tällä tulkinnalla valtio haluaa torpata joidenkin kuntien irtiotot lyhyeksi väliajaksi ennen tätä suurta sote-uudistusta. Tämä on mielenkiintoinen tulkinta valtiovallalta: vuosien 2013 ja 2014 aikana elettäisiin siis sekä puitelain että uuden rakennelain ristiaallokossa. Puitelaki säätelisi sote-palveluita ja rakennelaki uuden kuntarakenteen muodostumista.

Malli C tuo Pohjois-Karjalaan 1-2 sote-aluetta, mutta ei yhtään enempää. Pidän jopa todennäköisenä yhden sote-alueen syntymistä. Toisessa sote-alueessa mentäisiinkin sitten nykyisen maakuntarajan yli joko pohjoisessa tai etelässä. En käy tässä heittämään arpaa kummassa.

Kulttuurikaupunki Nurmes

Nurmes on kulttuurikaupunki ja kulttuurimyönteinen kaupunki. Kaupungin kulttuurimyönteisyys on tärkeä asia, joka käytännössä näkyy muun muassa hyvänä yhteistyönä eri yhdistysten kanssa. Ajat tulevat ja menevät, mutta kulttuuri säilyy sukupolvelta toiselle. ”Ars longa, vita brevis” – kuten sanotaan.

Minulla oli ilo viime viikolla avata Ateljeekoti Tulilassa taiteilija Alma Pääkkösen näyttely. Tulila sijaitsee Nurmeksen Ylikylässä Peräjärven rantatöyräällä. Alma Pääkkösen taiteessa luonto ja eri vuodenaikojen vaihtelu ovat vahvasti esillä. Pääkkönen tunnetaan monipuolisena taiteilijana, joka teki kuvataiteen ohella myös veistoksia. Hänen töissään on myös ripaus sadunomaisuutta ja kansallisromantiikkaa. Pääkkönen on omin sanoin sanonut: ”Kun maalaan, kuva on mielessäni niin kirkkaana, niin elävänä, niin selvänä, että melkein näen sen silmillä. Minä elän sen kuvan, minä tunnen sen, minä elän. Elän! Minä olen kuin pilven reunalla, olen mukana siinä kuvassa!”

Nurmeksen kaupungilla on omistuksessaan varsin mittava taidekokoelma. Työhuoneessani on nurmeslähtöisen Tyko Sallisen maalaus Suursaaresta vuodelta 1939. Toinen työhuoneeni maalaus on Venny Soldan-Brofeltin maalaama taulu saaristolaiskalastajista. Se taulu muistuttaa minua iisalmelaisista juuristani. Kolmas työhuoneeni taulu ”Pihanäkymä” on Arthur Heickellin käsialaa vuodelta 1944. Heickell muuten valmistui yhtä aikaa Sallisen kanssa kuvataitelijaksi. Hän oli tavattoman tuottelias maalari.

Säveltäjä P.J. Hannikaisen syntymäkoti on Nurmeksessa Lehtovaaralla. Nurmes tunnetaan joululaulukaupunkina ja Immanuel-jouludraaman esityspaikkana. Harrastajateatteritoiminta on Nurmeksessa vilkasta kolmen teatterin voimin. Kolmannet Nurmeksen elokuvajuhlat järjestetään elo-syyskuun taitteessa. Karjalaisuus (mm. Bomban juhlaviikot) on aina antanut vahvan leiman Nurmeksen kulttuurielämälle.

Ikolan museo upeine kokoelmineen on suositeltava vierailukohde. Ikolassa on mielenkiintoista esineistöä. Nurmes-talon kulttuuritarjonta on monipuolista. Talossa sijaitsevassa Kötsin museossa on esillä mielenkiintoinen Palmin romanisuvusta kertova näyttely.

Tällä viikolla on nuorten ”Nurmeksen Nuori Musiikki” -musiikkileiri. Myös tanssissa tapahtuu: vaimonikin laittoi ns. sukset ristiin ja osallistuu ”Sukset Ristiin Susirajalla” – tanssileirille tällä viikolla. Minulle lankeaa siis huoltajan rooli mm. ruoanlaiton merkeissä.

Kulttuuritarjonta on elävän kaupungin tunnusmerkki!

Asiakas valitsee

Tähän asti kunnat ovat mitoittaneet palvelutuotantonsa kunnan asukasluvun ja asukasrakenteen mukaan. Tulevaisuudessa kolmanneksi tärkeäksi tekijäksi on nousemassa asiakkaiden valinnanvapaus. Asiakas saattaa valita toisin kuin kuntapäättäjät ovat arvelleet.

Asiakkaan oma valinta näkyy jo terveydenhuollossa, vanhuspalveluissa ja kouluissa. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen suosio näyttää yllättävän monet kunnat, jotka ovat lukioiden ylläpitäjiä. Vain runsas neljännes ikäluokasta hakeutuu oman kunnan lukioon. Terveydenhuollossa tämä valinnanvapaus lisääntyy koko ajan.

Asiakkaan valintavapautta lisäävät lakimuutokset, palvelusetelijärjestelmä sekä yksityisen tarjonnan lisääntyminen. Nämä muutokset asettavat kovia haasteita myös Nurmeksen kaupungin palvelujen mitoitukselle. Tulevaisuus pitää ymmärtää oikein.

Elokuun lopulla Nurmeksen kaupunginvaltuusto aloittaa uuden strategian valmistelun. Näen tämän strategian tärkeimpänä kysymyksenä sosiaali- ja terveyspalvelujen mitoituksen ja tuottamistavan valinnan. SOTE-työryhmällämme on siis haasteita edessä. ELO-työryhmällä on samantyyppisiä haasteita koulutustarjonnan suunnittelussa. Meidän muut työryhmät eli TULO, ILO ja YTY voivat keskittyä työssään enemmän hyökkäysstrategiaan.

Strategiatyössämme on tärkeää ymmärtää se, millä perusteella asiakas valitsee ja se millä perusteella palvelujen mitoitus tulisi tehdä Nurmeksessa. Nämä kaksi asiaa yhdistyvät mielestäni parhaiten sanoissa palvelujen houkuttelevuus. Uskon, että opimme ymmärtämään miten asiakas valitsee Nurmeksessa. Se olisi menestyksemme salaisuus.

Puusta bioenergiaa

Puu on nyt nousemassa toista kertaa Suomen varteenotettavimmaksi bioenergian lähteeksi. Syynä tähän uuteen ”tulemiseen” on teollisen ajattelun mukanaan tuomat logistiset parannukset. Tulevaisuudessa bioenergiana käytettävää puuta jalostetaan bioterminaaleissa. Puusta tehdään myös öljyä ja hiiltä. Näistä tehdään myös liikennepolttoaineita, kaasua, sähköä tai lämpöä. Pienistä eristä siirrytään parempaan logistiikkaan ja otetaan teollisia askeleita.

Ajattelutavan muutos on merkittävä. Vielä viisitoista vuotta sitten keskusteltiin vilkkaasti Suomen peltojen valjastamisesta energiantuotantoon energiakasvien avulla. Pinnalla olivat ruokohelpi, energiapaju ja energiaruohot. Nyt nämä ajatukset ovat jääneet taka-alalle maailman ruokapulan kiihtyessä. Pellot tarvitaan ruuan tuotantoon ja Suomessa erityisesti eläinten rehun tuotantoon.

Tuulivoima, aurinkoenergia, aaltoenergia ja maalämpö ovat lupaavia nousevia aloja, mutta niiden ”teollinen” nousu näyttää kestävän vielä pitkään, koska Suomen lämmittäminen ja sähköistäminen perustuu olemassa olevaan kaukolämmön ja sähkönjakelun infraan. Tästä syystä on tärkeää katsoa isoja linjoja sen suhteen, miten nopeasti puu-energian uusi aalto eli puuöljy- ja hiililaitokset sijoittuvat Suomeen. Niitä mahtuu vain rajallinen määrä.

Tässä uudessa ajattelutavassa siirrytään metsähakkeesta ja tienvarsivarastoista runkopuun hakettamiseen terminaaleissa. Näin saadaan parannettua polttoaineen laatua ja toimitusvarmuutta esimerkiksi kelirikkoaikoina. Lisäksi pääoman kiertonopeus paranee raaka-aineen nopeamman kuivumisen ansiosta. Myös metsänomistajat hyötyvät tästä kehityksestä, koska pienikokoisen runkopuun kysyntä kasvaa terminaalien läheisyydessä. PIKES Oy on selvittänyt taustoja asioissa ansiokkaasti, joten meidän kuntien on helpompaa rakentaa päätöksiämme näissä asioissa.

Pielisen Karjalaan mahtuu yksi iso puuöljy- tai puuhiililaitos. Logistisesti paras paikka on Nurmes, jossa yhtyvät Pielisen Karjalan, Kainuun ja Koillis-Savon raaka-ainevirrat. Nurmeksessa on suunnitteilla myös merkittävä bioterminaalihanke, kun KME Oy aikoo perustaa modernin bioterminaalin. Asia on meillä esillä Nurmeksen kaupunginhallituksessa maanantaina 18.6.

Puuhun perustuvan bioenergian mahdollisuudet ovat suuret. Pelkästään Nurmeksessa tämän toimialan kehitys voi tuoda lähivuosina 20–30 uutta työpaikkaa. Liikevaihtoa alan yrityksille voi tulla lisää 3-4 miljoonaa euroa. Nämä on merkittäviä lukuja Nurmeksenkin kokoisessa kaupungissa.

KUNTA: Käy töissä! VALTIO: Kuluta!

Kuntien verotuloista kertyy 86 % prosenttia ansiotuloverosta, 8 % yhteisöveroista ja 6 % kiinteistöverosta. Valtion verotuloista kertyy alv:sta ja haittaveroista 70 %, ansiotuloverosta 15 %, yhteisöverosta 9 % ja pääomatuloverosta 5 %.

Kunnan ja valtion intressit ovat siis kovin erilaiset meitä kuntalaisia kohtaan. Kuntien intressissä ovat kunnassa asuvat ja töissä käyvät kuntalaiset, joilla on vähän verovähennyksiä (kuten matkakuluvähennys) ja vähennyksiä veroista (kuten kotitalousvähennys). Valtion intressissä ovat ne kansalaiset, jotka kuluttavat paljon ja maksavat sitä kautta arvonlisäveroja ja haittaveroja. Valtio ei myöskään pane pahakseen jos kansalainen ajaa autolla, sauhuttelee ja tissuttelee.

Kansalaisten haitallisten elämäntapojen hedelmän korjaa valtio, mutta laskun maksavat kuitenkin kunnat. Maantiet rappeutuvat, ihmiset sairastavat ja alkoholisoituvat. Epätasapaino on kohtuuton. Valtiolla on tässä asiassa sormensa pelissä.

Valtion jakaa kunnille kuitenkin vain 7,4 miljardia valtion osuuksina, mikä vastaa 78 % ansiotuloverojen, yhteisveron ja pääomatuloveron tuotosta valtiolle. Valtionosuudet passivoivat kuntia. Valtio on johdonmukaisesti siirtänyt kuntien tulojen painopistettä kunnallisveroista valtionosuuksiin. Tämä on tapahtunut lisäämällä verovähennyksiä ja etenkin suoria vähennyksiä veroista.

Se, että verotuksen painopisteet ovat näin, on aikaansaanut vaikeasti korjattavan rakenteen. Hallituksen kaavailema valtionosuusuudistus onkin erittäin haasteellinen. Kuntien kannalta tärkeä asia on se, että valtionosuuksien passivoiva vaikutus saadaan katkaistua. Vanha hyvä valtiomiehen ohjehan kuuluu niin, että verot pitää kerätä suoraan ja heti.

Valtuustosta

Viime torstaina oli valtuusto. Aistin valtuustomme tuntoja Valtimon kanssa kariutuneen kuntaliitoksen tiimoilta. Siipi ei suinkaan ollut meidän porukoilla maassa, vaan joukkomme puhkui taisteluhenkeä. Käymmekin nyt päättäväisinä uuden Nurmeksen kaupungin strategian tekoon.

Nurmeksella on monia mahdollisuuksia ja niiden pohdintaa teemme nyt vain omista lähtökohdistamme. Talouden suhteen pitää olla valppaana. Kasvun eväitä pitää hakea. Palvelut tulee turvata. Laadimme nyt oman suunnitelman. Nykymaailman meno on sellaista, että jos omaa suunnitelmaa ei ole, niin pian huomaa olevansa osa jonkun toisen suunnitelmaa!

Nyt vanhakin valtuusto joutuu vielä tekemään loppurutistuksen. Nuotteja pitää kirjoittaa jo ensi talvea varten siltä varalta, että ollaan valtion selvitysmiehen vetämässä kuntaliitosneuvottelussa. Toivonkin tsemppiä meidän valtuutetuille. Huolestuneena panin merkille, että viime valtuustomme vahvuus oli 33 eli kaksi valtuutettua varavaltuutettuineen ei päässyt paikalle. Työ pitää tehdä tunnollisesti loppuun asti.

Olin puhumassa perjantaina Nurmeksen ammattiopiston valmistujaisjuhlassa. Valoin puheessani nuorille uskoa tulevaisuuteen. Nurmeksessa avautuu lähivuosina paljon työpaikkoja. Korostin myös sinnikästä yrittämistä.  Lausuinkin puheessani latinaa: ”Labor improbus omnia vincit” eli ahkera työ kovankin onnen voittaa.

Viikonloppuna kävimme sitten Tampereella vaimoni Kristiinan kummipojan Matteuksen ylioppilasjuhlissa. Nyt sitten Matteus saavutti saman, minkä kaksi isoveljeään, Iikka ja Severi, ovat saavuttaneet jo aiemmin. Nuoren miehen tie jatkuu heinäkuussa armeijaan.

Kuinka meillä nyt menee?

Nurmeksen kaupungin talousraportti 1-4/2012 on valmistunut. Raportista löytyy monia positiivisia asioita. Nurmeksessa oli 8360 asukasta 30.4.2012. Väestön kokonaismuutos on +1, joka on paras tulos pitkiin aikoihin ja parempi kuin esimerkiksi Joensuun. Toinen ilonaihe on työttömyyden väheneminen verrattuna naapurikuntiin.

Talouden osalta Nurmeksen kaupunki näyttäisi saavuttavan tänä vuonna nollatuloksen, joka olisi kelvollinen verrattuna esimerkiksi alijäämäiseen talousarvioon. Meilläkin toimintakulujen kasvu on kuitenkin 4 %, mikä on selvästi enemmän kuin viime vuonna. Useissa verrokkikunnissa vastaava luku on 5-6 %. Kaupungin maksuvalmius on säilynyt hyvänä. Lainaa kaupungilla on vajaat 11 miljoonaa euroa.

Terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito näyttäisivät pysyvän budjetissa, mikä on hyvä asia. Tämä ei suinkaan ole normaali tilanne Suomen kunnissa. Oma terveydenhuollon kuntayhtymä ja ennaltaehkäisevä sosiaali- ja perhetyö näyttävät taas kyntensä.

Verotulot polkevat paikoillaan ja ne seurailevat vuoden 2011 alkukuukausien tasoa. Elinkeinoelämässä niin Suomessa kuin koko Euroopassa on siirrytty syklisestä taloudesta kriisiytyneeseen talouteen, joissa ei ole selviä nousu- ja laskukausia. Kriisitaloudessa kehitys polkee paikoillaan ja kasvun hetket ovat ajallisesti lyhyitä ja kasvuvauhti niissä hidas.

Valtio ottaa pois Nurmeksen kaupungilta tänä vuonna 900 000 euroa ja ensi vuonna hieman pelättyä vähemmän eli 400 000 euroa. Lisäksi poistoaikojen lyheneminen 30 vuodesta 20 vuoteen ”rokottaa” meitä ensi vuoden tilinpäätöksessä 580 000 eurolla.

Kokonaisuutena voidaan sanoa, että meillä menee kohtuullisesti. Taloutemme näyttää pitävän pintansa tänä vuonnakin. Päättäväisiä toimia tarvitaan kuitenkin verotulojen lisäämiseksi. Nurmes houkuttaa työssä käyviä ihmisiä ja kasvuhaluisia yrityksiä. Nämä molemmat ovat meidän aidon kasvun eväitä. Työn määrää lisäämällä luodaan verotuloja ja sitä kautta hyvinvointia.

Epäselvyyden hallinta

Johtamisoppeja on ollut aikojen saatossa monia. ”Ismit” ovat tulleet ja menneet. Nykypäivän uusimpana johtamisoppina on noussut pintaan epäselvyyden hallinta.

Nykymaailmassa on paljon tietoa ja paljon toimijoita. Kaikki mahdollisuudet epäselvyydelle ovat olemassa. Johtaminen on elämistä näiden tietovirtojen risteyskohdissa ja olennaisen kuulemisesta kaiken huminan keskellä. Kaikkien aistien pitää olla kunnossa ja eritoten ei saa olla turta. Väsymys ja stressi heikentävät aistien toimintaa ja siten vaarantavat oikean ja nopean päätöksenteon.

Sodankäynnissä ja liike-elämän kilpailussa on pärjäämisen erääksi keinoksi tullut vastustajan päätöksentekojärjestelmän sotkeminen, väärän informaation antaminen tai informaation järjestämistapojen, kuten ajan käsitteen, horjutus. Olen pannut merkille samaa myös kuntapuolella.

Kuntapuolella epäselvyydestä ei todellakaan ole puutetta. Toimijoita on paljon ja valtion eri tahot tuottavat paljon informaatiota. Epäselvyyden hallinnan keskeiseksi välineeksi nousee hyvä ja tehokas johtoryhmätyöskentely. Tämän olen oppinut 27-vuotisen työurani aikana. Hyvä johtoryhmä kokoaa ja analysoi tietoa ja auttaa näin johtajaa tekemään oikeita päätöksiä.

Tämän työviikon listalla on mm. Porokylän Leipomon laajennushankkeen valmistelua, Varkauteen suunnitellun jätteenpolttolaitoksen laskelmiin perehtymistä sekä monien muiden asioiden hoitoa. Olen palvelutehtävässä, jossa tietojen analysoinnilla on suuri painoarvo.

Viime aikoina olen havainnut myös ensimmäiset merkit lähestyvistä syksyn kunnallisvaaleista. Asioiden arvottaminen turuilla, toreilla ja nettipalstoilla on alkanut. Vielä ei voi nähdä, mikä asia nousee tulevien vaalien ykkösteemaksi Nurmeksessa.